Kirjoita lehteen

Erilaisia mahdollisuuksia kirjoittaa

Media & viestintä – kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti on tieteellinen aikakauslehti. Se julkaisee median ja viestinnän tutkimuksen alaan kuuluvia täysimittaisia ja referoituja artikkeleita sekä muita lyhyempiä tekstejä. Ohessa lyhyet kuvaukset siitä, millaisia tekstejä lehdessä on mahdollista julkaista.

Artikkeli

Artikkelilla tarkoitetaan tieteellistä tekstiä, jonka keskeinen tavoite on välittää lukijoille uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Toimituskunta toivoo kirjoittajilta alkuperäisiä (ei muualla julkaistuja) tekstejä, jotka asettuvat teoreettisesti, menetelmällisesti ja/tai aiheeltaan keskusteluyhteyteen viestinnän ja media-alan tutkimuksen kanssa. Toimitukselle lähetettäviltä artikkelikäsikirjoituksilta toivotaan selkeää rakennetta ja viimeisteltyä muotoilua. Jo käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa tulee olla mukana napakka tiivistelmä artikkelin keskeisestä sisällöstä. Toimitus ei ota käsittelyyn keskeneräisiä tekstejä.

Artikkelin pituus ja muotoilu

Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on noin 7000 sanaa  (sisältää lähdeluettelon). Käsikirjoituksessa ei käytetä muita ylimääräisiä muotoiluja kuin lihavointeja ja kursivointeja. Uusi kappale merkitään yhdellä rivinvaihdolla. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan muusta tekstistä rivivaihdoilla; otsikoita ei numeroida. Pitkät lainaukset sisennetään tekstistä ja erotetaan rivivaihdoilla; älä käytä sitaatteja. Vieraskieliset lainaukset käännetään suomeksi, ellei alkuperäiskielen käytölle ole hyviä perusteita. Viittauksia www-sivujen osoitteisiin ei liitetä tekstiin, vaan kirjataan osoitteet loppuviitteeseen (ei-tieteellinen viite) tai lähdeluetteloon (tieteellinen www-julkaisu). Käytä kirjallisuusviitteissä sisäviitteitä (ks. ohje alla) eli sulkumerkkejä. Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun (ks. ohje alla).

Tekninen muotoilu ja tarvittavat tiedot

Lähetä käsikirjoitus toimitussihteerille sähköisessä muodossa sähköpostin liitetiedostona (doc- tai rtf-muodossa). Tekstin tulee olla 1,5 rivivälillä kirjoitettu, 12 pisteen fontilla, ei oikean reunan tasausta. Teksteissä tulee olla seuraavat elementit, seuraavassa järjestyksessä:

1) Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot kokonaisuudessaa
2) Otsikko
3) Abstraktit suomeksi ja englanniksi
4) Avainsanat
5) Teksti (alaotsikot lihavoituna)
6) Kirjallisuus
7) Viitteet (loppuviitteinä)
8) Kuvat, kuviot ja kaaviot (tekstin perään, yksi kuva sivua kohden, merkitse tekstiin: “Kuva 1 tähän”)

Otsikko

Artikkelissa voi olla pelkkä pääotsikko tai sekä pää- että alaotsikko.

Abstraktit

Artikkelin alussa, otsikon jälkeen, tulee olla lyhyt 100–150 sanan mittainen abstrakti, eli tiivistelmä, josta selviää artikkelin tutkimuskohde, tavoite, lyhyt selostus aiheen käsittelystä sekä johtopäätökset. Kun julkaisupäätös on tehty, tulee artikkeliin liittää myös englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä (100–150 sanaa).

Avainsanat

Abstraktin alle kirjoitetaan 2–5 artikkelia kuvaavaa avainsanaa. Esim. näin: “AVAINSANAT: yleisötutkimus, kulutus ja sanomalehdet.”

Teksti ja tekstiviitteet

Yksityiskohtaiset ohjeet tekstiviitteiden muotoiluun löytyvät sivun alaosasta.

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Yksityiskohtaiset ohjeet lähdeluettelon muotoiluun löytyvät sivun alaosasta.

Loppuviitteet

Mahdolliset lisähuomiot, kommentit tai tarkennukset tehdään loppuviitteisiin. Otsikoi: “Viitteet”. Myös viittaukset ei-tieteellisiin verkkosivuihin tehdään loppuviitteissä. Loppuviitteet voi tehdä tietokoneohjelman viitetyökalulla. Liiallista loppuviitteiden määrä tulee välttää.

Kuviot

Numeroi ja nimeä kaikki kuviot ja taulukot. Esimerkiksi: “Taulukko 1: Nopeuden vaatimus journalistisessa kulttuurissa.”

Käännösartikkeli

Media & viestintä julkaisee suomeksi käännettyjä kiinnostavia artikkeleita. Painopiste on niin sanotuissa klassikkoteksteissä. Toimitukselle voi ehdottaa käännettäviä artikkeleita tai tarjota valmiita käännöstekstejä. Toimitus avustaa neuvotteluissa käännösartikkelin julkaisuoikeuksista.

Analyysi

Analyysi on artikkelia suppeampi tieteellinen teksti, jonka pääpaino on empiirisessä tutkimuksessa. Empiirisen analyysin kohde voi olla rajatumpi kuin artikkelissa eikä siltä edellytetä yhtä vankkaa teoreettista käsittelyä kuin artikkelilta. Oleellista on, että analyysissä eritellään ja analysoidaan aineistoja selkeästi ja kiinnostavasti. Lopuksi esitetään tulokset ja esimerkiksi ehdotus teeman jatkotutkimukseksi.

Katsaus

Katsauksella tarkoitetaan review-tyyppistä artikkelia, jossa esitellään johonkin viestinnän tutkimuksen kannalta tärkeä teema ja/tai teoreettinen tai metodologinen aihe aikaisemman tutkimuksen perusteella. Katsauksen aihe, sen ajankohtaisuus tai muu merkittävyys tulee perustella selkeästi tekstin alussa. Kyseessä voi olla esimerkiksi katsaus jonkin keskeisen käsitteen tai tutkimusalan kehittymiseen. Lopuksi kirjoittaja voi esittää oman arvionsa tai ehdotuksensa käsiteltävästä teemasta.

Tekniset ohjeet, tekstin muotoilut ja viittauskäytännöt kuten artikkeleissa. Tiivistelmää ei tarvita. Katsaus on tavallista artikkelia ja analyysia tiiviimpi kokonaisuus, noin 2000–3000 sanaa. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

Kirja-arvio

Kirja-arvio on perusteellinen arvio jostakin teoksesta. Teksti etenee esittelystä arvioon. Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet avaukset viestinnän tutkimuksen maailmaan.

Kirja-arvion ohjepituus on enintään 1500 sanaa. Kirja-arvio otsikoidaan, ja otsikon alle kirjoitetaan teoksen tiedot, esim.: “Appadurai, Arjun (2006). Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. London: Duke University Press, 153 s.” Kirja-arvioissa voi käyttää lähdekirjallisuutta, jolloin viittauskäytännöt yllä esitetyn mukaan. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

Kirjaesittely

Kirjaesittely on lyhyt selostus uudesta teoksesta. Ohjenuorana on kertoa viestinnän tutkimuksesta kiinnostuneille lukijoille kiinnostavasta kirjasta: mikä sen keskeinen anti on, millaisia ajatuksia se on herättänyt, mihin tarkoitukseen kirja voisi sopia jne. Tyyliltään kirjaesittely on vapaa, mutta napakka

Kirjaesittelyt ovat lyhyitä, enintään 200 sanan mittaisia tekstejä. Otsikoksi tulee kirjan tekijä ja pääotsikko: “Arjun Appadurai: Fear of Small Numbers”. Esittelyissä ei käytetä lähdekirjallisuutta. Koko tekstin loppuun kirjoitetaan teoksen täydelliset tiedot: “Appadurai, Arjun (2006). Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. London: Duke University Press, 153 s.”

Haastattelu

Lehdessä julkaistaan ansioituneiden ja kansainvälisten viestinnän alan tutkijoiden haastatteluja. Tämä kirjoitusmahdollisuus kannattaa muistaa, kun järjestetään konferensseja ja kutsutaan nimekkäitä key note -puhujia.

Haastattelut otsikoidaan vapaasti, mutta alaotsikoksi laitetaan aina haastateltavan nimi. Esim.: “Järki median kyllästämässä elämässä: Todd Gitlinin haastattelu”. Tekstin alkuun tulee lyhyt johdanto ja haastateltavan esittely. Haastattelut kirjoitetaan kysymys-vastaus-menetelmällä, ja kysymykset tummennetaan. Haastatteluiden ohjepituus on 3000–4000 sanaa. Jos haastatteluissa viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten artikkeleissa.

Keskustelu

Media & viestintä -lehteen voi kirjoittaa myös puheenvuoroksi tarkoitetun, poleemisen jutun, jossa avataan uusi keskusteluaihe tai kommentoida aikaisemmin käsiteltyjä teemoja. Keskustelu-osion tekstit ovat normaalia artikkelia selkeästi lyhyempiä ja fokusoidumpia.

Keskustelu-kirjoitukset ovat napakoita ja argumentoivia. Tekstin ohjepituus on noin 1500 sanaa. Jos tekstissä viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten artikkeleissa.


Kirjallisuusviitteet ja lähdeluettelo

Lähdeviitteet tekstissä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin seuraavasti:

Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka sen kohdealaksi valittu tutkimus- tai tieetanala on ajan saatossa kehittynyt (Pietilä 1997, 15).

Jos viittaus koskee vain edeltävää virkettä, piste ja sulut merkitään yllä olevan esimerkin mukaan (ts. piste tulee sulkujen perään).

Mikäli viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään näin (viitettä seuraava piste tulee sulkujen sisään):

Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka sen kohdelaksi valittu tutkimus- tai tieteenala on ajan satossa kehittynyt. Lisäksi alkuliite oppi täsmentää asiaa: oppihistoria luotaa nimenomaan ajattelun ja tutkimuksen kehitystä. (Pietilä 1997, 15.)

Sivunumerot erotetaan toisistaan sitaattiviivalla (–) tavuviivan (-) sijaan. Mikäli kirjoittajia on kaksi, merkitään molemmat “(Kantola & Kautto 2002)”, mutta mikäli heitä on useampia, merkitään vain ensimmäinen kirjoittaja “(Lewis ym. 2005)”. Jos viittaus samaan teokseen toistuu, käytetään muotoa: “(Emt., 33)”

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan:  Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. Suomentajaa tai painosta ei tarvitse merkitä. Viitatun painoksen julkaisuvuosi sulkeisiin, lisäksi alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin (jos poikkeaa viitatusta painoksesta): ” Habermas (2004 [1962])”. Useat kirjoittajat erotellaan puolipisteellä (;) ja viimeinen kirjoittajista &-merkillä.

Teokset, yksi kirjoittaja:

Nieminen, Hannu (2006). Kansa seisoi loitompana: Kansallisen julkisuuden rakentuminen Suomessa 18091917. Tampere: Vastapaino.

Teokset, useita kirjoittajia:

Franklin, Bob; Hamer, Martin; Hanna, Mark; Kinsey, Marie & Richardson, John (2005). Key Concepts in Journalism Studies. London: SAGE.

Toimitetut kokoomateokset:

Wahl-Jorgensen, Karin & Hanitzsch, Thomas (toim.) (2009). The Handbook of Journalism Studies. London: Routledge.

Artikkelit kokoomateoksissa:

Tuchman, Gaye (1978). Introduction: The symbolic annihilation of women by the mass media. Teoksessa: Tuchman, Gaye; Kaplan Daniels, Arlene & Benet, James (toim.). Hearth and Home: Images of Women in the Mass Media. New York: Oxford University Press, 3–38.

Artikkelit lehdissä:

Näränen, Pertti & Sihvonen, Tanja (2001). Musta laatikko? Digitaalinen televisio ja lisäarvo. Kulttuurintutkimus 18:2, 39–47.

Vain verkkolehdissä julkaistut artikkelit:

Deuze, Mark (2008). The professional identity of journalists in the context of convergence culture. Observatorio (OBS*) 2:4, 103–117. Saatavilla: http://www.obs.obercom.pt/index.php/obs/article/view/216/208 (luettu 6.3.2009).


Julkaisuprosessin kuvaus ja julkaisuehdot

Käsikirjoitukset toimitussihteerille

Media & viestintä -lehteen julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoituksen lähetetään sähköpostilla toimitussihteerille (toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi). Päätoimittaja ja toimitussihteeri tekevät käsikirjoituksesta arvion, jonka mukaan he joko hylkäävät käsikirjoituksen tai ottavat sen julkaisuprosessiin. He konsultoivat toimituskuntaa, joka antaa tarvittaessa korjausehdotuksia käsikirjoituksesta. Lehden sisällöstä vastaa viime kädessä päätoimittaja. Hyvin harvoin kirjoittajan tarjoama artikkeli on sellaisenaan valmis julkaistavaksi: toimitusprosessi voi kokonaisuudessaan viedä noin puolesta vuodesta vuoteen.

Vertaisarviointi (blind review)

Mahdollisen korjauskierroksen jälkeen käsikirjoitus lähetetään nimettömänä kahdelle toimituskunnan ulkopuoliselle vertaisarvioitsijalle (refereelle), eli alan tutkimukseen perehtyneelle tohtoritason tutkijalle tai muulle asiantuntijalle. He kirjoittavat kahden-neljän viikon kuluessa käsikirjoituksesta arvion (ks. ohjeet). Lausunnot lähetetään toimitussihteerille, joka saattaa arviot toimituskunnan tietoon.

Toimituskunnan käsittely

Toimituskunta käsittelee artikkelikäsikirjoitusta ja lausuntoja kokonaisuutena. Lausunnot voidaan lähettää sellaisenaan kirjoittajalle tai tarvittaessa toimituskunta muodostaa lausuntojen sekä käydyn keskustelun pohjalta synteesin, eli kootun palautteen, jonka toimitussihteeri lähettää kirjoittajalle. Tässä vaiheessa käsikirjoitus joko hylätään tai julkaisuprosessia jatketaan.

Uusi versio ja lopullinen julkaisupäätös

Jos käsikirjoitus otetaan toimitusprosessiin, jatkaa kirjoittaja artikkelin työstämistä saamansa palautteen pohjalta. Kirjoittaja sitoutuu palauttamaan tekstinsä yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti toimitussihteerille. Uudelleen kirjoittamiseen pyritään varamaan aikaa vähintään kaksi viikkoa. Kirjoittaja palauttaa uuden käsikirjoitusversion mukana kuvauksen käsikirjoitukseen tekemistään muutoksista. Samassa yhteydessä kirjoittajan on mahdollista perustella muutoksia. Kun uusi versio on palautunut toimitussihteerille, tekevät päätoimittaja ja toimitussihteeri lopullisen julkaisupäätöksen. Tarvittaessa toimituskunta vielä keskustelee julkaisupäätöksestä. Päätöksestä ilmoitetaan kirjoittajalle, ja hänelle annetaan vielä mahdollisuus tehdä pieniä korjauksia.

Editointi, taitto ja oikoluku sekä kirjoittajaesittely

Toimitussihteeri editoi tekstiä eli tekee käsikirjoitukseen teknisiä ja tekstin sujuvuuteen liittyviä korjausehdotuksia. Hän lähettää pienet tekniset korjauspyynnöt tiedoksi kirjoittajalle ja/tai isommat korjauspyynnöt kirjoittajan toteutettavaksi. Muutosten jälkeen teksti etenee taittajalle, ja taitettu versio lähetetään vielä oikoluettavaksi kirjoittajalle ja toimitukselle. Tässä vaiheessa kirjoittajia pyydetään lähettämään toimitukselle lyhyt kirjoittajaesittely työstään ja tutkimusintresseistään.

Julkaisuehdot

Media & viestintä julkaisee alkuperäisiä, aikaisemmin julkaisemattomia artikkeleita, sekä valikoituja käännösartikkeleita ja muita lyhyempiä juttuja (ks. juttumuodot). Kirjoittaja on vastuussa siitä, että hänellä on oikeus julkaista myös artikkelin oheismateriaalina olevat kuvat tai kuviot. Tekijälle ei makseta palkkiota.  Tekijällä on oikeus päättää tekstin tai sen osien uudelleen julkaisemisesta vuoden kuluttua ensijulkaisusta.