Esittelet käsitteen vuorovaikutuksellinen portinvartijuus juuri julkaistussa artikkelissasi Conversational Gatekeeping — Social Interactional Practices of Post-Publication Gatekeeping on Newspapers’ Facebook Pages (Journalism Practice). Mistä on kyse?
Vuorovaikutuksellinen portinvartijuus (conversational gatekeeping) selittää uutismedian ja heidän sosiaalisen median yleisöjensä välistä vuorovaikutusta julkaisun jälkeisessä (post-publication) kontekstissa. Journalistit ja someyleisöt rakentavat median somepostauksien keskusteluissa yhteisymmärrystä normittamalla omalla vuorovaikutuksellaan sitä, minkälainen sisältö ja toiminta on kyseisellä alustalla hyväksyttävää ja haluttua. Toisin sanoen toimittajat ja yleisöt neuvottelevat yhdessä siitä, minkälaiset sisällöt ovat uutismedian somesivuilla toivottuja ja millä tavalla somealustalla pitäisi käyttäytyä.
Teet artikkelimuotoista väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineessa. Mikä on väitöstutkimuksesi läpileikkaava teema?
Väitöstyöni keskittyy tuohon edellä mainittuun julkaisun jälkeiseen ympäristöön portinvartija-teorian valossa (post-publication gatekeeping). Työni tarkoituksena on kehittää ja kenties jopa modernisoida portinvartija-teoriaa paremmin soveltuvaksi nykyiseen uutisympäristöön, jossa somella on iso rooli. Isossa kuvassa työni tarkastelee uutisorganisaatioiden, alustapalvelujen (kuten Facebookin) ja sosiaalisen median yleisöjen triadista valtasuhdetta portinvartija-teorian valossa. Ilmiötasolla työni keskittyy esimerkiksi kotimaisten sanomalehtien sosiaalisen median toiminnan eettisyyden ja sosiaalisen median yleisövuorovaikutuksen tarkasteluun.
Minkälaisia reittejä olet nykyiseen työhösi tullut, mistä tykkäät työssäsi ja minkälaiset tutkimusteemat voisivat sinua väitöksen jälkeen erityisesti kiinnostaa?
Oma taustani on (puhe)viestinnän puolella. Opiskelin Jyväskylän yliopistolla maisteriin saakka ihmisten välisen vuorovaikutuksen ilmiöitä.
Opiskeluvuosina työskentelin paikallismedioissa, mistä kipinä journalismin pariin on saanut alkunsa ja teinkin perustutkinnossa journalistiikan opinnot sivuaineena. Perustutkintovaiheen aikana työskentelin myös ravintola-alalla, mutta kuutisen vuotta sitten päädyin onnekkaan sattuman kautta kieli- ja viestintätieteiden laitoksellemme tutkimusavustajaksi, kun olin saattamassa opintoja loppuun ja viimeistelemässä graduani. Sille tielle jäin, sillä olen sen jälkeen työskennellyt journalistiikan oppiaineen puolella useammassa projektissa, ja samalla tehnyt myös tätä väitöstyötäni.
Tykkään työstäni ja akateemisesta maailmasta. Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen on minulle tärkeitä asioita. Lisäksi kiinnostun aina kaikesta yhdessä tehtävästä toiminnasta. Toimin parhaillaan digitaalisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinnan puheenjohtajana, Julkisen sanan neuvoston varajäsenenä sekä kansainvälisen viestinnän tutkijoiden yhdistyksen (International Communication Association) nuorten tutkijoiden journalismin divisioonan edustajana. Akateemisten tapahtumien puuhailu ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osaa ottaminen ovat minulle tärkeitä asioita ja pääsen niitä ilmentämään luottamustoimieni kautta.
On hankala mainita yhtä tutkimusteemaa, joka minua puhuttelisi väitöstyön jälkeen. Tietynlainen positiivinen ongelma tuntuu olevan se, että on enemmän ideoita kuin aikaa niiden toteuttamiselle. Juuri nyt olen innoissani uudesta hankkeesta, joka alkoi meillä journalistiikan oppiaineessa. Pääsen siinä tutkimaan mediaorganisaatioiden datapolkujen eettisyyttä ja hyvinkin ajankohtaisia irtikytkeytymisen (disconnect) kysymyksiä, eli teknologian ja somen käytöstä irtautumista. Lisäksi yhden kollegan kanssa ollaan suunniteltu hetkellisten (ephemeral) somesisältöjen tutkimista uutisten kontekstissa. Näihin teemoihin ajattelin siis pysähtyä seuraavaksi, ja varmasti väitöstyön jälkeen aivoissa pörrää monta muuta ideaa. Vuorovaikutuksellisen portinvartijuuden -käsitteestä ja ilmiöstä voisi esimerkiksi miettiä kirjaa.
Mitä mediaa kulutat juuri nyt?
Euroopassa vallitseva sotatila on kyllä saanut seuramaan aivan kaikkia mahdollisia uutiskanavia somesta kymppiuutisiin. Sosiaaliseen mediaan keskittyvänä journalismin tutkijana luontevin reitti monesti on somen kautta, sillä seuraan eri palveluissa useita eri medioita. Koen myös, että algoritmit myös lukevat tätä uutisorientoitumistani ja tarjoavat paljon uutissisältöä. Seuraan sosiaalisessa mediassa laajasti kotimaisten sanomalehtien ja Ylen eri tilejä sekä kansainvälisiä tilejä kuten CNN ja New York Times. Joka aamu tulee myös käytyä Hesarin appi ja Iltasanomat läpi. Push-notifikaatioita puskee puhelimeen puolestaan Maikkarin uutisilta.
Täytyy myöntää, että uutisten kuluttaminen on ollut aiemminkin laajaa, mutta nyt sen riistäytynyt jopa vähän käsistä, kun tiedonjano Ukrainan ja Euroopan tilanteesta on suuri. Pitääkin muistaa välillä irtikytkeytyä, ettei infotulva valtaa liikaa ajatuksia.
Lisää Maakesta yliopiston henkilöstösivulta.