Yhteiskunta medioituu, ja se vaikuttaa myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan työskentelyyn. Timo Harjuniemen, Maija Dahlbergin ja Anu Kantolan artikkeli Eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen näyttää, kuinka valiokunta yrittää suojata päätöksentekoaan medialta ja julkisuudelta. ”Näin toimiessaan se pyrkii estämään perustuslain tulkinnan politisoitumisen julkisuudessa”, tutkijat kirjoittavat Media & viestintä -lehdessä 2/2022 julkaistussa artikkelissaan.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme keskittyy suomalaiseen perustuslainmukaisuuden valvonnan mediajulkisuuteen. Yleisemmin teema kytkeytyy perustuslakivalvonnan läpinäkyvyys- ja legitiimisyyskysymyksiin.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Artikkelissamme selvitämme perustuslakivaliokunnan jäsenten, virkamiesten ja asiantuntijoiden teemahaastatteluiden avulla, miten media ja julkisuus vaikuttavat valiokunnan työskentelyyn. Keskeinen tutkimustuloksemme on, että median ja julkisuuden paineet vaikuttavat perustuslain tulkintatyöhön. Lisäksi tuomme ilmi, miten valiokunta pyrkii suojaamaan päätöksentekoaan medialta ja julkisuudelta. Valiokuntaa suojaavat formaalit säännöt. Valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, eikä keskeneräisistä valiokunta-asioista tule keskustella mediajulkisuudessa. Osoitamme kuitenkin, että valiokuntaa suojellaan myös epävirallisin käytännöin: keskustelemalla valiokunnan julkisuuskäytännöistä, keskittämällä viestintää ja jopa sulkemalla valiokuntatyön ulkopuolelle asiantuntijoita, jotka eivät sitoudu valiokunnan sanattomiin sopimuksiin.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Keskeinen argumenttimme on, että epävirallisilla, usein huonosti tunnetuilla julkisuuskäytännöillä on keskeinen rooli varjeltaessa perustuslakivaliokuntaa medialta ja julkisuudelta.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Perustuslain tulkitseminen on tärkeä kysymys. Suomessa se on poikkeuksellisesti pääosin eduskunnan käsissä. Monissa muissa maissa tulkinta on uskottu tuomioistuimille. Suomalaisen järjestelmän vahvuutena on, että lakiehdotuksien perustuslainmukaisuudesta saadaan kannanotto jo siinä vaiheessa, kun lakeja säädetään. Toisaalta perustuslakivaliokunta on osin myös poliittinen instituutio, mikä aiheuttaa kitkaa oikeudellisen harkinnan ja poliittisten pyrkimysten välillä. Onkin tärkeää tutkia niitä käytäntöjä, joiden varaan valiokunnan työ rakentuu.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Kaikkien, joita kiinnostaa se, miten ja minkälaisessa menettelyssä perustuslakia Suomessa tulkitaan.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Perustuslain tulkinnasta on noussut monia julkisia kohuja viime vuosina, ja siitä on käyty välillä kovaakin keskustelua. Asiaan on vaikuttanut oikeudellisten asiantuntijoiden roolin nousu: some tarjoaa uudella tavalla näkyvyyttä keskustelulle. Tähän mennessä tutkimus on ollut ennen muuta oikeustieteellistä. Koimme, että on tarvetta tutkimukselle, jossa tarkastellaan medioiden roolia ja mennään sisällä valiokunnan toimintaan. Tällaista tutkimusta ei ole juurikaan tehty.
(Lauri Haapanen)
