Kymmenessä Suomen maakunnassa yhdellä lehtitalolla on yli 90 prosentin markkinaosuus, käy ilmi Heikki Hellmanin artikkelista Sanomalehdistön kilpailu ja keskittyminen merkityksellisillä markkinoilla. Vaikka keskittymisestä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, Hellman muistuttaa, että sitä ei ole syytä tarkastella yksinomaan kielteisenä ilmiönä. ”Mitä vahvempia lehtitalot ovat resursseiltaan, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on sopeutua digitalisoitumisen vaatimuksiin, turvata ilmoitus- ja levikkiosuuttaan sekä säilyttää toimituksellinen päätösvalta omissa käsissään.” Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 3/2022.
Mihin laajempaan ilmiöön artikkelisi liittyy?
Media on alana hyvin keskittynyt. Se korostuu Suomen kaltaisessa maassa, pienillä mediamarkkinoilla. Keskittyminen on ominaista muillekin toimialoille, mutta median kohdalla vaarana on, että se tarkoittaa myös keskittynyttä mielipiteenmuodostusta. Esimerkiksi EU:n rahoittama kansainvälinen Media Pluralism Monitor -tutkimus on vuodesta toiseen nähnyt omistuksen keskittymisen suomalaisen median kenties suurimpana uhkana.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Usein keskittymistä tarkastellaan valtakunnallisten markkinoiden tasolla, mutta artikkelissani asiaa katsotaan alueellisesti. Kuinka keskittynyttä sanomalehdistö on maakunnissa? Se on näkökulma, jota on meillä viljelty jokseenkin harvoin.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Katse maakuntiin antaa ilmiöstä hieman erilaisen kuvan kuin valtakunnallinen tarkastelu. Lehtitalojen omistuksissa tapahtui 2010-luvulla paljon muutoksia, ja valtaosassa maakuntia vallitsee käytännössä suurimman lehtitalon monopoli. Keskittyminen kiihtyi itse asiassa vain muutamissa maakunnissa, joissa oli vielä varaa kasvuun ja joissa johtava lehtitalo lisäsi omistuksiaan.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Mediapolitiikkaa seuraavien ja vallankin toimittajien. Opiskelijoille artikkeli tarjoaa ajantasaisen analyysin suomalaisen sanomalehdistön rakenteesta.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Mediapolitiikkaa seuraavien ja vallankin toimittajien. Opiskelijoille artikkeli tarjoaa ajantasaisen analyysin suomalaisen sanomalehdistön rakenteesta.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Hassua kyllä, mutta virikkeen antoi taannoinen keskustelu Yle-lain muutoksesta. Kun Medialiitto kanteli Ylestä EU:n komissiolle, keskeinen argumentti oli, että Ylen tekstisisällöt verkossa uhkaavat median monimuotoisuutta. Halusin kysyä, kuinka monimuotoista lehdistö omistukseltaan on. Tulosten perusteella voidaan väittää, että maakunnissa Yle on ainoa vaihtoehto johtaville lehtitaloille – ilmaiseksi sisältöjään jakavien iltapäivälehtien lisäksi.
(Lauri Haapanen)
