Artikkelissaan Poliittinen polarisaatio ja journalismi Esa Reunanen analysoi kyselyaineistosta esiin neljä luottamusprofiilia, jotka tarkentavat käsitystä medialuottamuksen moniulotteisuudesta ja antavat yleiskuvan siitä, miten luottamus uutismediaan Suomessa jakautuu. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2022.
Mihin laajempaan ilmiöön artikkelisi liittyy?
Artikkeli liittyy kysymyksiin yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin demokraattisesta roolista.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Artikkeli antaa yleiskuvauksen siitä, millä tavoin suomalainen aikuisväestö jakautuu uutismediaan eri tavoin luottaviin profiileihin ja pohtii tämän luottamuksen ja epäluottamuksen taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi artikkeli tarkastelee erilaisia strategioita, joilla uutismedia voi reagoida yhteiskunnan poliittisen polarisaatioon ja valtamediaan epäilevästi suhtautuvaan yleisöön.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Suomalainen uutismedia ei ole poliittisesti polarisoitunutta, minkä vuoksi ihmiset tyypillisesti joko luottavat kaikkiin suuriin uutisjulkaisuihin tai eivät mihinkään niistä. Lisäksi erottuu valikoivasti luottavien profiili, jossa epäluottamus näyttää kytkeytyvän median kaupallisuuteen ja sensationalismiin pikemmin kuin uutisjulkaisun ideologisiin painotuksiin, sekä neutraalien profiili, jossa uutisjulkaisuja ei pidetä enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Artikkeli pyrkii valottamaan uutismediaa kohtaan tunnetun luottamuksen ja epäluottamuksen taustoja sekä pohtimaan mahdollisuuksia, joilla uutismedia voisi ylläpitää kykyään toimia demokraattisena instituutiona nykyisessä poliittisessa ja mediaympäristössä.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Kaikkien, joita aihe kiinnostaa vielä otsikon ja abstraktin lukemisen jälkeen.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Kiinnostuin kokeilemaan, mitä tilastollisella LCA-menetelmällä saa irti käytössäni olleesta Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineistosta.
(Lauri Haapanen)
