Artikkelissaan Startup-sijoittajat portinvartijoina journalismin kentällä apulaisprofessori Heidi Hirsto ja tutkija Ville Manninen tarkastelevat pääomasijoittajien näkemyksiä journalismista. Sijoittajilla on paljon valtaa uusien yritysten alkutaipaleella, mutta journalismi näyttäytyy usein kehnona sijoituskohteena. Pääomasijoittajat eivät myöskään koe itsellään olevan vastuuta journalismista, vaikka kansalaisina arvostavatkin sitä. Kenelle siis kuuluu vastuu journalismin uudistumisesta, Hirsto ja Manninen kysyvät. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2023.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme liittyy keskusteluun journalismin tulevaisuudesta, joka on alalla ikuisuusaihe. “Journalismin murros” on jo eräänlainen klisee, mutta puheella on vissi perä: moni journalismiin liittyvä asia muuttuu ja sen tulevaisuus luultavasti näyttää erilaiselta kuin nykyhetki. Journalismi ymmärretään tärkeäksi osaksi demokraattista yhteiskuntajärjestystä, joten sen suoriutumisesta on syytäkin olla kiinnostunut. Meitä kiinnostaa erityisesti uusien journalismiin kytkeytyvien kasvuyritysten eli startupien ja niihin tehtyjen pääomasijoitusten vaikutus. Startupit katsotaan usein alan kuin alan uudistajiksi, ja samaa tulevaisuudentekijän viittaa on soviteltu myös journalististen startupien harteille.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Tutkimuksessamme haastattelimme suomalaisia pääomasijoittajia ja selvitimme heidän tulkintaansa journalistisiin startupeihin liittyvistä mahdollisuuksista sekä ongelmista. Usein journalismia tarkastellaan alan sisältä käsin, joskin viime vuosina on alettu jälleen korostaa myös yleisön näkökulmaa. Meidän näkökulmamme huomioi vaikutteita, jotka syntyvät tämän journalismissa lähes pyhän journalisti-yleisö-dyadin ulkopuolella: se mitä pääomasijoittajat ajattelevat journalismista vaikuttaa heidän sijoituspäätöksiinsä, mikä puolestaan vaikuttaa journalististen startupien syntymiseen ja kehittymiseen – ja lopulta journalismin tulevaisuuteen. Artikkelimme siis pyrkii laajentamaan keskustelua journalismin tulevaisuuden kannalta merkityksellisistä asioista.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Keskeinen havaintomme on, että pääomasijoittajat eivät näe journalismia hyvänä sijoituskohteena eivätkä katso ammatillisessa asemassaan olevansa vastuussa sen kehittymisestä. Kansalaisina he toki arvostavat hyvää journalismia ja ovat valmiita maksamaan siitä. Katsomme kuitenkin, että sijoittajilla on valtaa suhteessa journalismiin, vaikka valta ilmenisikin päätöksenä olla sijoittamatta journalismiin.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Tuloksemme johtavat kiinnostavaan kysymykseen vallan ja vastuun yhteydestä: Pääomasijoittajat eivät näe itsellään olevan tavallista kuluttajaa enempää vastuuta journalismista, eivätkä he koe olevansa journalismin asiantuntijoita. Pitäisikö sijoittajan taloudellisen vallan tuoda silti mukanaan vastuuta? Kysymys on yhteiskuntafilosofinen, eikä artikkelimme tarjoa siihen suoraa vastausta. On kuitenkin syytä pohtia kriittisesti, onko journalismi luonteeltaan sellainen palvelu, että sen uudistumiseen liittyviä odotuksia kannattaa lastata startup-yrittämisen ja pääomasijoittamisen kaltaisille markkinaehtoisille rakenteille.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Journalismin tutkijoiden ja opettajien sekä mediapolitiikan päättäjien ja siihen kytkeytyvien lobbaajien. Lisäksi artikkeli voi tarjota pääomasijoittajille tilaisuuden itsereflektiolle, vaikka emme esitäkään normatiivista arviota heidän näkemystensä oikeellisuudesta tai vääryydestä.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Tilaisuus. Alun perin tämän (asiantuntija)haastatteluaineiston oli tarkoitus valottaa journalististen liiketoimintamallien tulevaisuutta erityisesti yleisösuhteen kannalta. Alkuperäinen lähtökohtamme oli siis juuri se, minkä olemme yllä kyseenalaistaneet: että startupit ja niihin sijoitetut pääomat tulevat uudistamaan journalismia. Yleisösuhteen muutoksesta ei kuitenkaan syntynyt paljoa keskustelua, vaikka haastatellut olivatkin muuten innokkaita puhumaan journalismista. Kävi myös nopeasti selväksi, ettei journalismi näytä liiketoiminnallisesti kiinnostavalta sektorilta, vaikka se koetaankin yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Tämä ristiriita ohjasi meidät tarkastelemaan aineistoamme vastuun, tai vastuutyhjiön, näkökulmasta. Valintaa helpotti myös keväällä 2022 Turussa järjestetyt Median ja viestinnän tutkimuksen päivät, jonka teemaan aiheemme solahti vaivattomasti.
(Ville Manninen)
