Artikkelissaan Nopeus valttina ja taakkana: Uutiskuvajournalismin ammattilaisten harjaantunut näkeminen tutkija Jenni Mäenpää tarkastelee kuvajournalistien tapaa katsoa ja nähdä. Työssä harjaantuneet silmät poimivat tilanteista ja kuvista yksityiskohtaisia havaintoja jotka toisaalta takaavat ammattimaisen laadun, toisaalta yhdenmukaistavat mediakuvastoa. Kokenut katse on kuitenkin oleellinen väline nopeatempoisen uutistyön sujuvoittamisessa. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 2/2023.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkelissa tarkastellaan visuaalista ammattitaitoa, joka on työssä opittua ja automatisoitunutta. Tutkimus keskittyy kuvajournalismin ammattilaisiin ja tuo siten yhden ammattiryhmän lisää tutkimusperinteeseen, jossa näkemisen ja ammatillisen tiedon välistä yhteyttä on tutkittu eri ammateissa. Artikkelissa näkemisen teoriaa yhdistetään journalismin ammatti-ideaalien ja erityisesti nopeuden ideaalin tarkasteluun.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Tutkimus auttaa ymmärtämään kuvajournalistien työssään tarvitsemaa erityisosaamista, jota ammattilaisten itsensäkin on vaikea tunnistaa ja sanoittaa. Visuaalista ammattitaitoa ei ole ehkä journalismissa tunnistettu riittävän hyvin.
Mikä on artikkelisi keskeinen tulos?
Esitän, että kuvajournalismin ammattilaiset oppivat alalla vallitsevaa näkemisen tapaa ennakoimalla uutistapahtumia ja seuraamalla julkaistuja kuvia, keskittyneellä katsomisella kuvaustilanteissa, teknologian hyödyntämisellä sekä keskustelemalla kollegoiden kanssa. Tämä harjaannuttaa ammattilaisia toimimaan intuitiivisesti nopeissa uutistilanteissa.
Käytännössä harjaantunut näkeminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattilainen huomaa milloin jokin kuva on uutisarvoinen tai manipuloitu, tai että hän pystyy erottamaan pieniä yksityiskohtaeroja samasta tilanteesta otetun kuvasarjan eri kuvissa.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Artikkelin johtopäätös on, että alalla vallitseva ja arvostettu tapa nähdä tiettyjä asioita uutiskuvista on ammattilaisille keskeinen edellytys suoriutua työstään menestyksekkäästi. Samaan aikaan on kuitenkin mahdollista, että tämä jaettu näkemisen tapa ohjaa ammattilaisia keskenään samanlaisiin ratkaisuihin, mikä voi kaventaa mediassa näkemäämme uutiskuvien kirjoa.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita kuvajournalismista ja kuvajournalistisesta työstä. Lisäksi artikkeli voi olla kiinnostavaa luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ammatillisesta tiedosta, ammatillisesta intuitiosta ja työssä tapahtuvasta kokemusoppimisesta.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Olin lukenut ja inspiroitunut Cristina Grassenin artikkelista, jossa hän kehittelee harjaantuneen näkemisen teoriaa karjankasvattajien parissa tekemässään etnografisessa tutkimuksessa. Mietin samalla kuvatoimistoissa työskenteleviä kuvatoimittajia, joiden silmien läpi voi mennä päivittäin tuhansia kuvia, joiden eteenpäin välittämisestä heidän täytyy tehdä päätöksiä. Ajattelin, että näkemisen teoriasta voisi olla hyötyä kuvatoimittajien työn ymmärtämisessä. Niinpä päätin soveltaa Grassenin teoriaa kuvajournalistiseen työhön.
(Ville Manninen)
