Kertoessaan julkisista tietojärjestelmäuudistuksista, mediat hyödyntävät mallitarinoita, jotka voivat toisaalta auttaa ymmärtämään monimutkaisia uudistuksia, mutta myös kaventaa keskustelua. Tämä käy ilmi Juha Raipolan ja Matias Nurmisen tuoreessa artikkelissa, jossa he tarkastelivat Uudenmaan alueella käyttöönotettua potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apottia koskevaa mediakertomusta. Artikkeli Tuhoon tuomittu: Apotin kielteinen mediakertomus 2012-2021 on julkaistu Media ja viestintä -lehden numerossa 3/2024.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme käsittelee julkisten IT-hankkeiden ja erityisesti tietojärjestelmäuudistusten ongelmia ja sitä, miten niistä puhutaan mediassa. Keskustelu liittyy siihen, miten monimutkaiset projektit muuttuvat yleisön silmissä yksinkertaisiksi kertomuksiksi, joissa usein painottuvat ennen kaikkea hankkeiden negatiiviset puolet kuten järjestelmien käytettävyyden ongelmat, vaaratilanteet, viivästykset ja kustannukset. Haluamme pohtia, mitkä lainalaisuudet ohjaavat tällaisten kertomusten syntyä ja miten tämä vaikuttaa yleisön ja päättäjien mielikuviin näistä hankkeista.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Tuomme keskusteluun kognitiiviseen kertomusteoriaan perustuvan analyysin siitä, miten tietojärjestelmiin liittyvät kertomukset – ja erityisesti kielteiset mediakertomukset – käytännössä syntyvät ja vahvistuvat. Tarkastelemme liki 800 lehtijutun aineistomme kautta, miten ja miksi mediassa toistuvat kriittiset uutisjutut alkavat ennen pitkää näyttäytyä yhtenäisenä epäonnistumisen mediakertomuksena, joka voi muokata yleisön ja päättäjien käsityksiä hankkeen onnistumisesta. Tuomme myös esiin, kuinka merkittävä rooli kertomuksilla ylipäätään on monimutkaisten tietojärjestelmähankkeiden ymmärtämisessä, ja kuinka myös toimittajat ovat alttiita turvautumaan helposti tarjolla oleviin tarinallisiin kehikoihin tällaisten hankkeiden jäsentämisessä.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Keskeinen väitteemme on, että julkisten tietojärjestelmähankkeiden kielteiset mediakertomukset syntyvät osittain median tavasta käyttää kulttuurisesti helposti tunnistettavia mallitarinoita, kuten ”keinottelijat vastaan päättäjät” ja “pieni ihminen vastaan järjestelmä”. Mallitarinat asemoivat uudistushankkeen osapuolia esimerkiksi “heikkotahtoisten päättäjien” tai “sankarillisten kriitikoiden” moraalisiin rooleihin, mikä voi helpottaa abstraktin aiheen ymmärtämistä ja seuraamista, mutta myös kaventaa keskustelua ja ohjaa huomiota pois hankkeen toteuttajien tavoitteista. Uutisoinnin toistuvat muodot eivät vaikuta ainoastaan yleisön mielikuviin, vaan myös esimerkiksi päättäjien luottamukseen hankkeen onnistumisesta. Vaarana on siis itseään vahvistava kierre, jossa kertomusten kautta syntyvät epäonnistumisen odotukset alkavat vaikuttaa hankkeen toteutukseen.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Haluamme korostaa, että julkisia tietojärjestelmähankkeita koskevat kertomukset ovat merkittävä tekijä hankkeiden julkisuuskuvan ja niiden onnistumisen edellytysten muovaamisessa. Kertomusten kautta vahvistetaan tiettyjä näkökulmia ja luodaan odotuksia. Artikkelimme osoittaa, että negatiivinen mediakertomus voi hallita keskustelua erityisesti silloin, kun myönteisemmät kertomukset jäävät hajanaisiksi tai puuttuvat kokonaan. Toisaalta nostamme esiin myös tietojärjestelmistä esitettyjen kertomusten lähes väistämätöntä painottumista kohti ongelmia, konflikteja ja vaaratilanteita – hyvin toimivasta järjestelmästä tai sellaisen toteutuksesta kun ei synny helposti mitään kerrottavaa.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Artikkeli tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia päättäjille, julkisten hankkeiden projektipäälliköille, viestintäasiantuntijoille ja toimittajille. Sitä voikin suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita median ja kertomusten vaikutuksista yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja julkisen sektorin päätöksentekoon. Tutkijoita artikkeli saattaa kiinnostaa erityisesti sen metodologian vuoksi – kirjallisuustieteen ja yhteiskuntatieteiden puolella kehitettyä kognitiivista kertomusteoriaa ei ole aiemmin juuri sovellettu uutisjuttujen tarkasteluun.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Aihe nousi esiin osana ”Tarinat tietotekniikan toteutuksessa” -tutkimushanketta, joka tarkastelee kriittisesti tarinankerrontaa osana tietojärjestelmien kehittämistä. Tietojärjestelmähankkeisiin liittyvä kielteinen mediajulkisuus on tutkimuskentällä hyvin tunnettu ilmiö, mutta aiheesta on niukasti tarkempaa empiiriseen analyysiin perustuvaa tietoa. Tapauskohteenamme oleva Apotin mediakertomus valikoitui analysoitavaksi, koska kyse on erityisen näkyvästä, laajasta ja pitkäkestoisesta julkisesta tietojärjestelmähankkeesta, jolla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja jota on myös seurattu mediassa läpi hankkeen toteutuksen. Apotin tapaus tarjosikin ainutlaatuisen mahdollisuuden analysoida kertomusten roolia tietojärjestelmäuutisoinnissa
