Tutkijat havaitsivat eduskuntakeskusteluja analysoidessaan, että kansanedustajat ehdottavat harvemmin tiukempaa sääntelyä sosiaalisen median yhtiöille. Sen sijaan keskusteluissa korostuvat vaatimukset sosiaalisen median käytön rajoittamisesta. Markus Ojalan, Elis Karellin, Mervi Pantin, Kari Karppisen, Salla-Maaria Laaksosen ja Niko Hatakan artikkeli Alustojen valta, käyttäjien vastuu on julkaistu Media & viestinnän numerossa 4/25.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Keskustelu sosiaalisen median haitoista on yltynyt viime vuosina. Sosiaalisen median on katsottu olevan syyllinen moniin julkisen keskustelun lieveilmiöihin, kuten väärän tiedon leviämiseen ja vihapuheen voimistumiseen, ja erityisesti on kannettu huolta sosiaalisen median vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Sosiaalisen median alustoja omistavia teknologiajättejä on myös syytetty muun muassa markkina-aseman väärinkäytöstä, kilpailun rajoittamisesta ja käyttäjiltä kerätyn datan myymisestä eteenpäin. Kansalaisten ja asiantuntijoiden laajasti jakamat huolet herättävät kysymyksiä siitä, miten julkinen valta Suomessa puuttuu näihin haittoihin ja miten niihin pitäisi puuttua.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Tarkastelemme tutkimuksessa eduskunnassa käytyjä keskusteluja sosiaalisesta mediasta. Tutkimme, millaisia ongelmia kansanedustajat ovat liittäneet sosiaaliseen mediaan täysistunnoissa esittämissään puheenvuoroissa ja millaisia ratkaisukeinoja he ovat ongelmiin esittäneet. Analysoimalla kaikki sosiaalisen median mainitsevat täysistuntopuheenvuorot pystyimme selvittämään, millaiset sosiaaliseen mediaan kytketyt haitat ovat korostuneet eduskuntakeskusteluissa ja millaiset ongelmanasettelut puolestaan ovat jääneet taka-alalle kansanedustajien puheissa. Näin pystymme ymmärtämään paremmin, miksi lainsäädäntö on toistaiseksi Suomessa keskittynyt lähinnä sosiaalisen median käytön rajoittamiseen sen sijaan, että sosiaalisen median alustat ja ne omistavat yhtiöt saatettaisiin vastuuseen.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Osoitamme artikkelissa, että kansanedustajien huoli sosiaalisesta mediasta on voimistunut selvästi 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Eduskunnassa esiin nostetut haitat ovat kuitenkin painottuneet sosiaalisen median alustoilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Alustat omistavien yhtiöiden valtaan on kiinnitetty vain harvoin huomiota. Sosiaalista mediaa hallitsevien yhtiöiden tiukemman sääntelyn sijasta eduskuntakeskusteluista paistaa tarve säännellä pikemminkin sosiaalisen median käyttöä.
Kenen kannattaa lukea artikkeli?
Artikkeli tarjoaa taustatietoa kaikille sosiaalisesta mediasta ja siitä koskevasta kansalaiskeskustelusta kiinnostuneille. Erityisesti ryhmät, jotka pyrkivät vaikuttamaan sosiaalista mediaa ja alustoja koskevaan sääntelyyn, saavat artikkelista hyödyllistä kokonaiskuvaa kansanedustajien tavoista jäsentää sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa. Tutkimus voi lisätä myös lainsäätäjien omaa ymmärrystä sosiaalista mediaa koskevasta haittapuheesta ja sen heijastumisesta kollektiiviseen päätöksentekoon.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Merkittävä osa yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja viestinnästä tapahtuu nykyisin sosiaalisen median alustojen piirissä, ja niistä on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä. Samaan aikaan on selvää, etteivät alustat ole neutraaleja viestinnän välittäjiä, vaan niiden arkkitehtuuri ja niitä omistavien yhtiöiden pyrkimykset vaikuttavat voimakkaasti alustoilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja käyttäjien niillä kohtaamiin sisältöihin. Haluammekin artikkelilla osaltamme edistää keskustelua sosiaalisen median sääntelystä.
