”Haluamme artikkelillamme tehdä näkyväksi sitä, kuinka moninaisia ja hienovaraisia merkityksiä mediatyöntekijät liittävät deadlineen, joka usein otetaan niin tutkimuksessa kuin mediatyössä itsestäänselvyytenä”, kertovat Anne Soronen, Liisa Kääntä ja Merja Koskela artikkelistaan Mediatyön intensiivisyys pelinkehittäjien ja toimittajien deadline-puheessa. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2020.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Mediatyön ja laajemmin myös asiantuntijatyön tutkimuksessa on viime vuosina kaivattu monipuolisempaa keskustelua aikaan liittyvistä käsityksistä ja ajanhallinnan roolista työelämään liittyvissä muutoksissa. Aikakeskustelun lisäksi osallistumme sellaisiin keskusteluihin, joissa pyritään ymmärtämään journalistisen työn ja pelinkehitystyön intensiivisyyttä mikrotasolla eli työntekijöiden kokemuksista ja tulkinnoista käsin.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Paikallislehden toimituksen ja pelistudion työntekijöiden haastattelujen kautta avaamme sitä, miten näillä sisällöntuotannon aikajänteiltään erilaisilla mediatyön sektoreilla ymmärretään deadlinen merkitykset osana omaa työtä ja siihen liittyviä henkilökohtaisia ja organisatorisia käytäntöjä ja ihanteita. Haastattelupuheen kehyksiin ja sekventiaalisuuteen pohjautuvalla analyysillä osoitamme, kuinka deadlinen selittäminen ja arvottaminen tapahtuvat mediatyöntekijän ja tutkija-haastattelijan yhteisissä merkitysneuvotteluissa, joissa haastateltava osoittaa haastattelijalle, mikä tämän puheenvuoroissa on oman työn kontekstissa relevanttia. Kun omaa työtä selitetään deadlinen kautta näkyväksi, sen kautta avautuu kiinnostavia näkökulmia organisaatioissa ja työntekijöiden keskuudessa sisäistettyihin normeihin.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Ajanhallinta on mediatyön intensiivisyyden keskeinen elementti samalla kun ajanhallintataitoja pidetään yhtenä mediatyöntekijän professionaalisuuden merkkinä. Deadlinesta puhutaan vastuunkannon, tehokkuuden ja rajojen asettamisen kehyksistä käsin, mutta näihin kehyksiin liitettävät merkitykset eroavat toisistaan pelinkehitystyössä ja journalistisessa työssä ja jonkin verran myös organisaatioiden sisällä esihenkilöasemassa olevien ja muiden työntekijöiden välillä.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Haluamme artikkelillamme tehdä näkyväksi sitä, kuinka moninaisia ja hienovaraisia merkityksiä mediatyöntekijät liittävät deadlineen, joka usein otetaan niin tutkimuksessa kuin mediatyössä itsestäänselvyytenä. He kytkevät deadlinen esimerkiksi asiakkaista, lukijoista tai riittävästä laadusta huolehtimiseen, työtehtävien tärkeysjärjestyksen määrittämiseen tai ylitöihin liittyviin pelisääntöihin ja tulkintatapoihin. Lisäksi pyrimme artikkelilla osoittamaan, että mediatyön tutkimuksessa voidaan luoda kiinnostavia tutkimusasetelmia tarkastelemalla rinnakkain erilaisia mediatyön sektoreita sen sijaan, että keskitytään vain yhteen mediatyön muotoon.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Oletamme, että artikkelillamme on annettavaa erityisesti mediatyön tutkijoille, mutta myös peli-, journalismin ja vuorovaikutuksen tutkijoille sekä media-alan työntekijöille. Ylipäätään artikkelin lukemisesta voi olla iloa kaikille, jotka kamppailevat deadlinejen kanssa tai pohtivat nykyisen työelämän rajoja ja rajattomuutta ajankäytön näkökulmasta.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Alun perin huomio siitä, kuinka kiirekokemukset ja ymmärrys työ- ja vapaa-ajan sekoittumisesta mediatyössä ovat tutkimuksessa toistuvia argumentteja, mutta kuitenkin on tehty melko vähän empiiristä tutkimusta siitä, miten työntekijät itse kokevat ja merkityksellistävät ajanhallintaa osana päivittäisiä työkäytäntöjään ja rutiinejaan.
(Lauri Haapanen)
