”Tämän tutkimuksen perusteella tulo osaksi EU-perhettä tai -klubia on ollut Suomelle tärkeä eurooppalaisuuden määrittäjä, josta tutkituilla päivälehdillä ja poliittisella eliitillä on hyvin vahva jaettu käsitys. Historiatulkinnat ovat niin yhdenmukaisia, että on kuin vaihtoehtoja ei olisi koskaan ollutkaan”, kertovat Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri artikkelistaan Vuosipäiväjournalismi historian tulkitsijana ja nykyisyyden muokkaajana. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 2/2020.
Mihin laajempaan keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelissa tutkitaan journalistisen median tulkintoja EU:n historiasta ja Suomen roolista sen osana. Historiakuvien ohella artikkelin kiinnostuksen kohteena on journalistisen median tuottama kuva EU:sta toimijana ja poliittisen päätöksenteon areenana. Britannian EU-eroon johtanut prosessi osoitti konkreettisesti, miten merkittäviä julkisuudessa syntyvät mielikuvat ovat EU:n legitimiteetin ja tulevan kehityksen kannalta.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Artikkeli syventää käsitystä vuosipäiväjournalismista yhtenä historian journalistisen esittämisen muotona ja pohtii, mikä siitä tekee omaperäisen. Vuosipäiväjournalismiksi kutsutaan esimerkiksi henkilöön, tapahtumaan tai ilmiöön kiinnittyvän vuosipäivän yhteydessä julkaistavia historiaa käsitteleviä tai sivuavia juttuja. EU:ta käsittelevää vuosipäiväjournalismia tai journalistista muistelua ylipäätään on tutkittu vähän, varsinkaan pidemmillä aikasarjoilla, joten tämä artikkeli tarjoaa paitsi näkymän journalismiin myös suomalaiseen Eurooppa-suhteeseen.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Vuosipäivät ovat menneisyyttä koskevien merkityssisältöjen tihentymiä mediassa. Ne ovat siksi myös oiva kurkistusikkuna tarkastella dominoivien ideologioiden evoluutiota ajassa. Tämän tutkimuksen perusteella tulo osaksi EU-perhettä tai -klubia on ollut Suomelle tärkeä eurooppalaisuuden määrittäjä, josta tutkituilla päivälehdillä ja poliittisella eliitillä on hyvin vahva jaettu käsitys. Historiatulkinnat ovat niin yhdenmukaisia, että on kuin vaihtoehtoja ei olisi koskaan ollutkaan.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Artikkeli vahvistaa aiempien tutkimusten (Li & Lee 2013; Song & Lee 2017) kuvaa siitä, että media heijastelee vahvasti poliittisen eliitin valtavirtaa ulkopoliittisissa kysymyksissä. Eliittivetoisuus korostuu myös ääneen pääsevien joukossa. EU:n merkityksestä, erityisesti integraatiopolitiikan suurista linjoista, keskustelua käy erittäin harvalukuinen asiantuntijoiden, kärkipoliitikkojen ja pääkirjoitustoimittajien joukko. Suomalaisen median vuosipäiväjournalismia luonnehtii pikemmin kansallisen muistin dialoginen rakentaminen journalistien, asiantuntijoiden ja poliitikkojen kesken kuin journalistien ja laajemman yleisön kesken (Kitch 1999).
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Suosittelemme artikkelia erityisesti suomalaisten Eurooppa-suhdetta tutkiville EU-tutkijoille ja journalismin tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita vuosipäiväjournalismista erityisenä kerronnan muotonaan. Historiatulkintojen näkökulmasta artikkeli saattaa kiinnostaa myös historiantutkijoita.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Tämän artikkelin idea syntyi lounaskeskusteluissa jo vuonna 2015, mutta vasta 2019 löysimme aikaa tutkimuksen tekemiselle. Meitä tekijöitä yhdistää kiinnostus journalistisiin sisältöihin ja journalimin yhteiskunnallisen roolin ja merkityksen pohtiminen. Artikkeli on eräänlainen väitöskirjatöidemme leikkauspiste: Olli Seuri on tutkinut väitöskirjassaan historian journalistista esittämistä ja minä puolestani tutkin väitöskirjassani suomalaista EU-journalismia eri näkökulmista.
(Lauri Haapanen)
