Journalistien kohtaamaa ulkoista vaikuttamista on tarkasteltu tyypillisesti epävakaissa tai autoritaarisissa yhteiskunnissa. ”Halusin selvittää, miltä suora ulkoinen vaikuttaminen näyttää Suomen kontekstissa”, kertoo Ilmari Hiltunen artikkelistaan Ulkoinen vaikuttaminen ja sen vastakeinot suomalaisessa journalismissa. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 3/2020.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkeli käsittelee journalistisen työn muutosta nykyisessä hybridissä mediaympäristössä. Yhteiskunnassa ja viestintäympäristössä tapahtuvat muutokset ja kehityskulut heijastuvat journalismin asemaan ja niihin olosuhteisiin, joissa journalismia tuotetaan. Tämä aiheuttaa uusia haasteita journalismin pyrkimykselle säilyttää itsenäisyytensä ja autonomiansa. Viime kädessä kysymys on siitä, miten journalistit kykenevät toteuttamaan demokraattista rooliaan yhteiskunnallisen tiedon riippumattomina välittäjinä.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Artikkelini erittelee empiiriseen haastatteluaineistoon perustuen yhtäältä journalistien kohtaamia ulkoisen vaikuttamisen menetelmiä ja toisaalta journalistien ulkoisen vaikuttamisen torjumiseen käyttämiä vastakeinoja. Tämän luokittelun avulla on mahdollista jäsentää journalismin autonomiaa uhkaavia tekijöitä ja sitä, millaisiin laajempiin trendeihin nämä uhat kytkeytyvät.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Vaikka Suomi on sijoittunut kärkijoukkoon erilaisissa lehdistönvapautta mittaavissa vertailuissa, suomalaiset journalistit kohtaavat työssään säännöllisesti erilaisia vaikutus- ja painostusyrityksiä. Hyvin erilaiset toimijat pyrkivät eri motiiveilla vaikuttamaan journalisteihin ja journalismiin. Nykyisessä viestintäympäristössä yleisön ja uudenlaisten verkottuneiden toimijoiden aiheuttama painostus ja uhka aiheuttavat lisäpainetta journalistien työhön. Henkilöön menevä painostus ja häirintä ulottuu usein ammattiroolin lisäksi myös journalistien yksityiselämään. Ulkoinen vaikuttaminen ja sen seuraukset on siis syytä ottaa vakavasti myös Suomen kaltaisessa korkean sananvapauden yhteiskunnassa.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Suosittelen artikkelia erityisesti journalisteille ja journalistien työnantajille. Lisäksi sen havainnot tarjoavat lisämateriaalia ajankohtaiseen keskusteluun siitä, minkälaista vihapuhetta ja uhkailua julkisiin toimijoihin kohdistuu. Niinpä artikkelia voi suositella kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisen journalismin ja yhteiskunnallisen tiedonvälityksen tilasta sekä julkisen keskusteluilmapiirin muutoksista.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Aikaisemmat tutkimukset journalistien kohtaamasta suorasta ulkoisesta vaikuttamisesta ovat tyypillisesti tarkastelleet ilmiötä epävakaissa tai autoritaarisissa tai puoliautoritaarisissa yhteiskunnissa. Suomen kaltaisessa korkean sananvapauden demokratiassa ulkoisen vaikuttamisen menetelmät ovat hienovaraisempia ja usein moninaisempia kuin näissä ympäristöissä. Halusin selvittää sitä, miltä ulkoinen vaikuttaminen näyttää journalistien näkökulmasta Suomen kontekstissa. Toivon, että artikkeli toimisi laajempana avauksena keskustelulle journalismin autonomiaan kohdistuvista haasteista ja uhista sekä tutkimuskentällä että yleisessä julkisuudessa.
(Lauri Haapanen)
