”Suomalaiset luottivat hallitukseen, viranomaisiin, THL:ään ja muihin asiantuntijoihin läpi koronakevään 2020”, summaavat Piia Jallinoja ja Esa Väliverronen artikkelissaan Suomalaisten luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin COVID19-pandemiassa. ”Perussuomalaisten kannattajat erottuivat muiden puolueiden kannattajista, mutta heitäkään ei pidä yksioikoisesti leimata tiedevastaisiksi: heistä 39 prosenttia arvioi, että THL on hoitanut koronakriisin hyvin, ja yhtä moni, että Suomen hallitus on hoitanut kriisin hyvin. Vain reilu viidennes luotti somevaikuttajiin enemmän kuin terveysviranomaisiin.”
Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2021, ja se on osa Tiedon politiikat -teemanumeroa.
1. Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Etenkin 2010-luvulta alkaen on keskusteltu asiantuntijoiden jatkuvasta haastamisesta mediassa ja asiantuntijoiden ja kansallisten instituutioiden arvon laskusta suhteessa sosiaalisen median vaikuttajiin ja kokemusasiantuntijoihin. Yksi juonne keskustelussa on kysymys “lipun juurelle ryhmittymisestä” merkittävän ulkoapäin tulevan kriisin aikana – kansalaiset ikään kuin asettuisivat johtajien ja asiantuntijoiden lähelle, ”lipun juurelle” ja unohtaisivat ainakin hetkeksi erimielisyytensä.
Koronapandemian kaltaisten kriisien kohdalla asiantuntijoita ja viranomaisia kohtaa tunnetun luottamuksen on arveltu olevan erityisen tärkeää, sillä luottamus lisää kansalaisten halukkuutta noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita.
2. Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Suomalaiset luottivat viranomaisiin, THL:n edustajiin ja muihin asiantuntijoihin sekä Suomen hallitukseen läpi koronakevään 2020. Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että Suomessa luottamus tieteeseen ja tutkijoihin on ollut varsin korkeaa jo ennen koronapandemiaa, 2010-luvulla. Koronakevään aikana enemmistö suomalaisista pyrki noudattamaan viranomaisohjeita ja hyväksyi sen, että terveys laitettiin taloudellisten laskelmien ja yksilönvapauksien edelle. Koronarokotuksen kohdalla samalla sekä kannatetaan rokotusten vapaaehtoisuutta että paheksutaan rokotuksista kieltäytyjiä: ideaalina vaikuttaa olevan kansalainen, joka vapaaehtoisesti oivaltaa toimia vastuullisesti.
3. Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Suomalaisten keskuudessa on eroja luottamuksessa: naiset luottivat miehiä enemmän THL:n ja STM:n toimintaan, miehet puolestaan olivat naisia useammin luottavaisia somevaikuttajia kohtaan. Henkilöt, joilla oli vain perustason koulutus, olivat epäluuloisimpia useita instituutioita kohtaan. Puolueista perussuomalaisten kannattajat erosivat systemaattisesti muiden puolueiden kannattajista: he luottivat korona-asioissa vähiten THL:ään, STM:ään ja viranomaisiin ja eniten sosiaalisen median vaikuttajiin. Samalla on muistettava, että kaikkien puolueiden sisällä on vaihtelua: myös perussuomalaisten kannattajien parissa oli THL:n toimintaan ja Suomen hallituksen toimintaan tyytyväisiä.
4. Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Koronakevään aikana enemmistö Suomalaisista pysyi ”lipun juurella”. Vaikka sosiaalisessa mediassa on ilmaistu paljon kritiikkiä hallituksen koronapolitiikkaa ja THL:ää kohtaan, tämä kritiikki ei siirtynyt laajaksi kansalaisten epäluottamukseksi kansallisia instituutioita kohtaan. Tätä saattaa osaltaan selittää se, että Suomessa ei päädytty kevään 2020 aikana eikä sen jälkeenkään eurooppalaisessa mittakaavassa erityisen hankalaan koronatilanteeseen. Kesään 2020 mennessä ei ollut tapahtunut mitään dramaattista, josta hallitusta ja viranomaisia olisi voitu syyttää.
Osa suomalaisista on kuitenkin systemaattisen epäluuloinen tiedeinstituutioiden edustajia, Suomen hallitusta ja viranomaisten koronaviestejä kohtaan.
5. Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Niiden jotka ovat kiinnostuneet seuraavista aiheista:
-terveyttä koskeva asiantuntijuus,
-luottamus hallitusta, viranomaisia ja tiedettä kohtaan,
-asenneilmapiiri ja
-puoluepreferenssi.
6. Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Tutkimme Suomen Akatemian rahoittamassa MEX-hankkeessa terveyteen liittyvää asiantuntijuutta ja asiantuntijoiden kritiikkiä ravitsemuksen ja rokotusten kysymyksissä. Koronakevään aikana näytti, että korona ilmiönä heijastelee laajempia terveyteen liittyviä ilmiöitä. Siksi arvioimme, että hankkeemme kannalta on olennaista tutkia suhtautumista asiantuntijoihin myös koronan kohdalla.
Muista myös numerossa 4/2020 julkaistu Harri Jalosen ja Jussi Kokkolan artikkeli Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa.
(Lauri Haapanen)
