Artikkelissaan Samanlaista toiseuttamista, erilaisia toisia Elina Vaahensalo tarkastelee toiseuttavan verkkokeskustelun erilaisia muotoja anonyymeissä, suomenkielisissä verkkokeskustelukulttuureissa. Vaikka meihin ja toisiin jaotteleva kategorisointi on tyypillistä verkon viharyhmille, sitä esiintyy muuallakin. ”Verkkokeskustelujen kahtiajakoa tuottava dynamiikka ei rajoitu vain sellaisiin keskustelukulttuureihin, jotka on helppo tunnistaa ongelmallisiksi tai vääränlaisiksi”, Vaahensalon kertoo. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehden numerossa 3/2021.
1. Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkelini liittyy keskusteluun verkkokeskustelujen polarisoitumisesta sekä näiden vastakkainasettelujen roolista verkkoyhteisöjen sisällä syntyvässä ryhmäytymisessä. Usein varsinkin anonyymeissä verkkokeskusteluissa yhteisöllisyyttä rakennetaan tuomalla samaistuttavia piirteitä itsestä sekä toisaalta myös määrittelemällä ulkopuolisiksi ja “toisiksi” sellaisia ihmisryhmiä, joiden ulkopuolisuudesta muiden verkkoyhteisön jäsenten oletetaan olevan samaa mieltä. Tällainen dynamiikka voi selkeimmin näkyä muun muassa verkon viharyhmissä, joissa tuotetaan räikeän vihamielistä sisältöä esimerkiksi etnisistä vähemmistöistä. “Meihin” ja “toisiin” jaotteleva kategorisointi ei kuitenkaan rajoitu vain avoimen vihamielisiin keskustelukulttuureihin.
2. Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Tavoitteeni on avata tätä toiseutta tuottavaa kategorisointia kolmen keskenään erilaisen, suomenkielisen verkkokeskustelukulttuurin vertailun kautta. Nämä kolme keskustelukulttuuria ovat suomenkielinen r/Suomi-keskusteluryhmä Reddit-sivustolla, kuvafoorumi Ylilauta sekä Tumblr-mikroblogipalvelun suomenkielinen keskustelukulttuuri. Avaan artikkelissa myös toiseuttavan verkkokeskustelun käsitettä ja teoriaa, jotka olen kehittänyt ja joita hyödynnän kuvailemani vastakkainasettelun jäsentelyssä ja erilaisten keskustelukulttuurien vertailussa.
3. Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti
Leimaava, syrjivä tai ulos sulkeva puhe ei ole ainoastaan verkon viharyhmien ongelma, eikä verkkokeskustelujen kahtiajakoa tuottava dynamiikka rajoitu vain sellaisiin keskustelukulttuureihin, jotka on helppo tunnistaa ongelmallisiksi tai vääränlaisiksi. Toiseutta tuottava, ihmisryhmiä kategorisoiva puhe on läsnä kaikkialla sosiaalisessa mediassa, mutta toiseuttava verkkokeskustelu ottaa silti erilaisia muotoja erilaisissa ympäristöissä. Verkkokeskustelukulttuurien vertailu antaakin arvokasta tietoa siitä, miten, millaiseksi ja miksi ihmisryhmiä arvottava puhe muodostuu erilaisilla sosiaalisen median alustoilla.
4. Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Ei ole olemassa yhtä yhtenäistä verkkokeskustelukulttuuria eivätkä kaikki verkon sekä sosiaalisen median vuorovaikutustilanteet ole lähtökohdiltaan samanlaisia. Joidenkin sosiaalisen median alustojen tarjoamaa anonymiteettia pidetään monesti vihamielisen sekä pidäkkeettömän verkkokeskustelun myötävaikuttajana, mutta anonyymitkään verkkokeskustelukulttuurit eivät ole toistensa kopioita.
5. Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Artikkeli kiinnostaa varmasti eniten sosiaaliseen mediaan ja verkkokulttuureihin paneutuneita tutkijoita, mutta se tarjoaa tärkeitä verkkokeskusteluun liittyviä näkökulmia myös esimerkiksi toimittajille tai sosiaalista media työssään käsitteleville opettajille.
6. Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Kirjoitan parhaillaan kehittämäni toiseuttavan verkkokeskustelun teorian ympärille rakentuvaa digitaalisen kulttuurin väitöskirjaa, mutta kiinnostus verkkokeskustelun kipukohtia kohtaan syntyi jo opiskelujeni kandivaiheessa. Tuolloin kiinnostustukseni herätti varsinkin maahanmuuttoa käsitteleviin verkkokeskusteluihin omaksuttu termi “suvakki” ja siihen liittyvä vastakkainasettelu. Tämä kiinnostus jalostui myöhemmin toiseuttavan verkkokeskustelun käsitteeksi, joka on kulkenut mukanani väitöstutkimukseen asti.
