Tietokoneet ja älypuhelimet ovat osa tietotyöntekijän arkea. Ne mahdollistavat paljon mutta luovat myös haasteita, sillä keskeytykset, monisuorittaminen ja jatkuva tavoitettavuus voivat olla yhteydessä stressiin ja yleiseen hyvinvointiin. Anniina Huusko ja Anu Sivunen tarkastelevat integroivassa kirjallisuuskatsauksessaan toimijuus ja osaaminen tietotyössä sitä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollisimman tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2022.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme on kirjallisuuskatsaus, jonka aihe kytkeytyy työhön liittyvän viestinnän teknologiavälitteisyyteen. Tietotyössä jo pidempäänkin, mutta erityisesti etätyön lisääntyessä, viestintä on pitkälti teknologiavälitteistä, mikä tarkoittaa, että tietotyöntekijät käyttävät työssään paljon erilaisia digitaalisia viestintävälineitä. Aiemman tutkimuksen perusteella tämä heijastuu moninaisilla tavoilla työssä suoriutumiseen ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Artikkelimme tarkastelee teoreettisella tasolla sitä, miten viestintäteknologioiden käytön hallintaa voisi työntekijöiden näkökulmasta jäsentää. Kirjallisuudessa kyllä osoitetaan, millaisia vaikutuksia viestintäteknologioiden käytöllä työntekijöille, vuorovaikutukselle ja organisaatioille on, mutta tutkimuksessa näyttäisi olevan aukko työntekijän oman toimijuuden kohdalla. Esitämme, että sekä teknologiavälitteisen viestintäkompetenssin, digitaalisen osaamisen että medioiden hallinnan jäsennyksistä on löydettävissä itsesäätelyn käsite, joka on olennainen osa tietotyöntekijöiden viestintäteknologioiden käytön hallintaa. Kirjallisuuskatsauksemme perusta on viestintätieteellisissä näkökulmissa, mutta tuomme niiden rinnalle myös muiden tieteenalojen kirjallisuutta.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Artikkelimme keskeinen argumentti on kaksiosainen. Ensinnäkin, työhön liittyvän viestintäteknologioiden käytön ja etätyön mukanaan tuoman autonomian lisääntyessä tietotyöntekijöiden on entistä tärkeämpää kyetä hallitsemaan viestintäteknologioiden käyttöään. Toiseksi, tulevaisuuden (empiirinen) viestinnän tutkimus hyötyisi yksilökeskeisen näkökulman soveltamisesta, sillä teknologioita käytetään myös interpersonaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmäviestinnän ulkopuolella, jolloin yksilöltä edellytetään osin erilaista osaamista ja itsesäätelyä kuin vuorovaikutustilanteissa. Tähän näkökulmaan pyrimme kirjallisuuskatsauksellamme tarjoamaan käsitteellisiä ja teoreettisia työkaluja.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Haluamme esittää ehdotuksen siitä, kuinka viestintäteknologioiden käyttöä tietotyössä voisi jäsentää ja tutkia myös tulevaisuudessa. Jäsennyksemme on vasta ensimmäinen puheenvuoro keskusteluun viestintäteknologioiden käytön hallinnasta, joten haluamme korostaa ennen kaikkea sen potentiaalia tulevan tutkimuksen kannalta.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Kirjallisuudessa paikantamamme aukko herätti tarpeen tällaiselle integroivalle työlle. Halusimme lähteä selvittämään, miten tietotyöntekijän toimijuuteen suhtaudutaan aiemmassa tutkimuksessa ja miten viestintäteknologioiden käytön hallintaa on aiemmin käsitteellistetty. Päädyimme aiempaa tutkimusta integroiden rakentamaan oman jäsennyksemme aiheesta.
(Lauri Haapanen)
