Anna Kouhia tarkastelee artikkelissaan Koronakäsityöt Instagramin kuvavirrassa käsitöiden näyttäytymistä Instagramissa pandemian aikana. Tutkimus esittelee koronakäsitöiden nousun, huipun ja laimenemisen pandemian aalloissa. Samalla artikkeli on katsaus käsityökuvien luomaan ja ylläpitämään digitaaliseen materiaalisuuteen 2020-luvun alun Suomessa. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2022.
Mihin ilmiöön artikkelisi liittyy ja mikä on antisi tähän keskusteluun?
Korona-aikana käsitöiden harrastamisesta uutisoitiin maailmanlaajuisena trendinä, joka tarjosi ihmisille mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, itseilmaisuun ja hyödyllisyyden kokemuksiin. Tutkimus Instagramin koronakäsitöistä avaa näkökulman pandemian aikaiseen käsityöharrastamiseen. Suomenkielisiin aihetunnisteisiin kiinnitetty käsityökuva-aineisto on kielellisesti, kulttuurisesti ja ajallisesti paikantunutta, ja se tarjoaa siten ainutlaatuisen kurkistusikkunan 2020-luvun käsityöharrastamisen kulttuuriin Suomessa.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Instagramin koronakäsityöt viestivät yhtäältä käsitöiden harrastamisen kulttuurin reaktiivisuudesta, mutta myös muuttuvista tavoista kuluttaa käsitöitä ja viestiä käsitöistä. Pandemian ensiaallossa koronakäsityökuvavirrat syntyivät kuin reaktiona sulkutoimenpiteiden aiheuttamaan yhteiskunnan pysähtymiseen: juuri tällöin koronakäsitöiden tekemisestä ja käsitöiden esittelystä tuli merkittävä ilmiö sosiaalisen median kanavissa. Pandemian aikana koronakäsitöitä postattiiin Instagramiin vaihtelevalla intensiteetillä ja vaihtelevin sisällöin. Se kertoo käsitöiden harrastamisen kulttuurin jatkuvasta muutoksesta ja kehkeytymisestä. Uusia käsityötrendejä syntyy jatkuvasti.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Koronakäsitöiden nopea ilmeneminen Instagramissa kertoo paitsi käsitöiden läsnäolosta ja merkityksellisyydestä kotien arjessa, myös käsitöiden harrastajien ketteryydestä sosiaalisen median alustoilla. Pandemian aikana tehtiin paljon erilaisia käsitöitä, joista osaa kuvattiin ja jaettiin nimenomaan koronakäsitöinä. Ajallinen sijoittuminen pandemian intensiivisiin vaiheisiin on saattanut leimata käsityön koronakäsityöksi. Toisaalta koronakäsityöjulkaisuissa heijastui myös into käsityöharrastuksen monipuoliseen materiaaliseen toteuttamiseen. Koronakäsityöt ovatkin saattaneet olla harrastajilleen erityisiä projekteja, jotka ovat vaatineet tavanomaiseen käsityöharrastukseen verrattuna erilaisia resursseja tai ponnisteluita, joilla on ollut merkityksellinen rooli korona-arkea kannattelevina aktiviteetteina.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Käsitöiden tekeminen on yksi Suomen suosituimpia harrastuksia. Uskon artikkelin kiinnostavan laajasti käsitöiden harrastajia. Instagram on myös varsin tuore aluevaltaus tutkimuksen näkökulmasta, joten artikkelilla lienee annettavaa myös sosiaalisen median tutkijoille.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Olen tutkinut käsitöiden harrastamista jo pitkään erilaisten aineistojen kautta ‒ haastatellen, osallistuen, seuraten sosiaalista mediaa ja itse omaa tekijyyttäni reflektoiden. Käytän itse aktiivisesti Instagramia ja aloin seuraamaan koronakäsityö-aihetunnisteita jo keväällä 2020. Korona-ajan käsitöistä puhuttiin paljon mediassa, mutta tutkimusta ei aiheesta vielä ollut. Aihe tuntui ajankohtaiselta ja kiinnostavalta.
(Lauri Haapanen)
