Katsausartikkelissaan Median näkökulma rikosasioiden julkisuuslain-säädäntöön dosentti Satu Rantaeskola perehtyy suomalaisen julkisuuslainsäädännön ja journalismin periaatteiden merkitykseen rikosasioiden uutisoinnissa. Journalistin ohjeet ja lainsäädäntö ohjaavat mediaa samaan suuntaan, joten niiden tavoitteet ja arvot ovat yhtenevät. Sekä median että oikeusjärjestelmän toiminnassa olisi kuitenkin parannettavaa, kirjoittaja huomioi. Katsaus on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 2/2023.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun katsauksesi liittyy?
Rikosasioiden julkisuutta koskevaan yleiseen keskusteluun, jota käydään välillä kovinkin kiihkeästi. Rikosasiat kiinnostavat lukijoita ja siksi niitä käsitellään paljon mediassa. Rikosasia on lähtökohtaisesti julkinen, mutta toki siihen voi liittyä tietoja tai piirteitä, joiden vuoksi julkisuuden rajoittaminen ajankohtaistuu.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Tarkastelen rikosasioiden julkisuutta määrittävän lainsäädännön ohella Julkisen sanan neuvoston ohjeita suhteessa rikosasian julkisuutta rajoittavaan salassapitosääntelyyn. Lainsäädännön ja Julkisen sanan neuvoston ohjeiden välillä on havaittavissa yllättävän paljon yhdenmukaisuutta. Selostan artikkelissani julkisuuslainsäädännön merkitystä rikosasioissa sellaisena kuin lain sisältö näyttäytyy tällä hetkellä. Siksi artikkelin sisältö on erittäin informatiivinen kenelle tahansa rikosasioista uutisoiville, mutta myös tahoille, jotka arvioivat rikosasioiden uutisointia.
Mitä lukijan kannattaa erityisesti muistaa katsauksestasi?
Rikosasioiden julkisuuden rajoittamisesta huolimatta asianosaisilla on aina laaja oikeus itseään koskevan rikosasian tietoihin; asianosaisella on oikeus myös salassa pidettäviin tietoihin. Muilla kuin asianosaisilla ei ole oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, ja siksi medialla rikosasian yleisöön kuuluvana (ns. yleisöjulkisuuden piirissä) ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja.
Erittäin tärkeää on myös tiedostaa missä vaiheessa rikosprosessia asian käsittely on. Mikäli epäillystä rikoksesta uutisoidaan liian varhaisessa vaiheessa, saatetaan rikkoa epäillyn oikeutta syyttömyysolettamaan. Silloin epäilty voi leimautua turhaan, mikä voi aiheuttaa epäillylle kohtuuttomia ja peruuttamattomia seurauksia. Uutisoinnin kohteeksi joutuminen voi olla erittäin raskasta epäillylle, mutta myös rikoksen kohteeksi joutuneelle, erityisesti siksi, että rikoksen tapahtumisesta on kulunut usein erittäin vähän aikaa.
Mitä haluat tekstilläsi sanoa?
Julkisuus ja yksityiselämän suoja ovat perusoikeuksina samanarvoisia. Rikosasia on lähtökohtaisesti julkinen tieto ja siksi rikosasian julkisuuden rajoittamiselle tulee olla peruste. Sellainen voi olla esimerkiksi valtion velvoite huolehtia rikoksen kohteeksi joutuneen tahon perusoikeuksien, kuten yksityisyyden suojan, turvaamisesta. Tämän lähtökohdan ymmärtämisen jälkeen rikosasian julkisuuden rajoittaminen tulee ymmärrettäväksi.
Kenen kannattaa lukea katsauksesi?
Se on kohdennettu erityisesti rikosasioita uutisoivalle medialle, mutta se on tiivis tietopaketti lainsäädännön tämänhetkisestä tilanteesta kenelle tahansa, joka on kiinnostunut rikosasioiden julkisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Mahdollisuus kirjoittaa aiheesta. Kerron mielelläni rikosasioiden julkisuutta määrittävästä lainsäädännöstä samoin kuin muun rikosasioita koskevan lainsäädännön sisällöstä, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.
(Ville Manninen)
