Haetaan projektitutkijaa: Journalisteille tehtävien kyselytutkimusten toimintamallien kartoitus Pohjoismaissa
Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry hakee henkilöä laatimaan selvityksen journalisteille tehtävistä kyselytutkimuksista. Työ ajoittuu vuodelle 2024. Haku päättyy 31.1.2024.
Selvityksen tavoitteena on tuottaa kattava tilannekuva journalisteille tehtävien kyselyiden järjestämisestä Pohjoismaissa sekä tarjota toimintaehdotus jatkoa ajatellen Suomessa. Suomessa on havaittu tarve kehittää uusi malli, jolla kyselyitä voitaisiin jatkossa toteuttaa nykyistä tehokkaammin ja varmemmin. Hankkeeseen valittavan tutkijan työnä on tehdä benchmarking-selvitys, kirjoittaa siitä raportti ja osallistua loppuseminaarin järjestelyihin. Selvityksessä tutkitaan Suomen verrokkimaita ja selvitetään,
- kuinka kansallisen tason journalistikyselyt on niissä järjestetty,
- miten niiden edustavuus on varmistettu ja
- millaisia resursseja kyselyiden järjestäminen vaatii.
Alustavien tarkastelujen perusteella esimerkkimaiksi ovat valikoituneet Ruotsi ja Norja. Tarkastelua voidaan tarpeen vaatiessa laajentaa kattamaan myös muita maita. Selvitystyön tuloksena syntyy raportti, jossa tehdään kartoituksen lisäksi toimintaehdotus siitä, kuinka journalisteja koskevat kyselytutkimukset Suomessa voitaisiin jatkossa hoitaa. Raportti julkistetaan projektin loppuseminaarissa vuonna 2024.
Selvitys tehdään suomeksi. Työssä tarvitaan myös englannin kielen taitoa, ja ruotsin sekä muiden pohjoismaisten kielten taito on eduksi. Tehtävään valittavalta henkilöltä odotamme soveltuvan alan maisterintutkintoa ja hyviä valmiuksia tutkimustyöhön. Katsomme eduksi kokemuksen kyselytutkimuksen tekemisestä ja/tai ymmärryksen määrällisistä menetelmistä. Tehtävään valittavan projektitutkijan tukena työssä on ohjausryhmä, johon kuuluu journalisteja koskeviin kyselytutkimuksiin perehtyneitä tutkijoita korkeakouluista eri puolilta Suomea.
Projektitutkijan osa-aikainen työskentely ajoittuu alustavasti aikavälille 1.3.-31.8.2024 (6 kk). Palkka vastaa 50-prosenttista kuukausittaista työaikaa ja on 1415 euroa kuukaudessa. Mevi ry korvaa erikseen sovitusti matkakulut haastatteluiden toteuttamiseksi kotimaassa ja loppuseminaariin liittyen.
Vapaamuotoiset hakemukset cv:ineen tulee lähettää 31.1. mennessä sähköpostitse osoitteeseen sihteeri@mediaviestinta.fi. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, milloin hakija on valmis aloittamaan työt. Hakijat kutsutaan tarvittaessa haastatteluun.
Mevi ry:n hallitus valitsee projektitutkijan.
Tämän selvitystyön Mevi ry toteuttaa Media-alan tutkimussäätiön tuella. Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry edistää median ja viestinnän tutkimusta ja tekee sitä tunnetuksi tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Mevi julkaisee Media & viestintä -lehteä ja järjestää Median ja viestinnän tutkimuksen päiviä. Katso lisää: Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi – Mevi (mediaviestinta.fi)
Selvitystyön taustaa
Yhteiskunnan muutokset, medioituminen ja journalismin murros ovat lisänneet tutkijoiden kiinnostusta laajamittaisiin journalistien keskuudessa tehtäviin kyselytutkimuksiin. Lisäksi erilaiset kaupalliset tahot tekevät enenevässä määrin journalisteja koskevia selvityksiään. Vaikka laajeneva huomio journalismia kohtaan on erittäin tervetullutta, kehityksessä on tutkimuksen näkökulmasta selkeä varjopuoli, joka liittyy kyselytutkimuksiin ja niiden toteutukseen.
Suomessa tutkijoiden oli pitkään mahdollista kerätä varsin helposti edustavia kansallisia otoksia journalisteista ja tehdä niiden pohjalta laadukasta tutkimusta. Työtä ovat kuitenkin 2010-luvulta lähtien alkaneet hankaloittaa muun muassa vihapuheen kasvusta seurannut journalistien yhteystietojen poisto verkosta ja GDPR-säädösten myötä tiukentuneet vaatimukset erilaisten henkilötietoja sisältävien rekisterien ylläpidosta. Kansallisesti edustaviin otoksiin pyrkivät tutkijat ovatkin joutuneet käytännössä turvautumaan aineistonkeruussaan Journalistiliiton apuun. Tämä on ollut monella tapaa järkevä ratkaisu. Journalistiliittoon kuuluu arvioiden mukaan n. 90 % maan työsuhteisista journalisteista, ja liitolla on hyvä ja ajantasainen jäsenrekisteri. Liiton jäsenmäärä on kuitenkin ollut laskussa, joten senkään kautta ei enää luotettavasti tavoiteta kaikkia toimittajaryhmiä. Lisäksi liiton mahdollisuudet auttaa lisääntyvien kyselytutkimusten välittämisessä jäsenille ovat heikentyneet. Kun tavoitellun otannan onnistuminen on aiempaa epävarmempaa, kokonaiskuva suomalaisen journalistikunnan koostumuksesta ja koosta hämärtyy ja alan yleisen kehityksen seuraaminen vaikeutuu.
Onkin tarpeen kehittää uutta mallia, jolla niin tutkimusta kuin alaa hyödyttäviä kyselyitä voitaisiin jatkossa toteuttaa nykyistä tehokkaammin ja varmemmin. Tämän benchmarking-selvityksen tavoitteena on tuottaa riittävä tieto Suomen oloihin mahdollisimman hyvin sopivan mallin kehittämiseen. Käytännön toteutusta ryhdytään miettimään tehtävän raportin pohjalta eri toimijoiden kesken. Jos tutkimusalan yhteistyölle löytyy malli, se hyödyttää myös media-alaa, koska kyselyitä tehtäisiin jatkossa koordinoidummin.
