Kun koronapandemia käynnistyi alkuvuodesta 2020, sekä toimittajat että heidän haastattelemansa asiantuntijat pyrkivät yksimieliseen ja yksiääniseen viestintään: kansalaisille haluttiin välittää selkeä, eheä viesti. Pandemian edetessä erimielisyydet kuitenkin nostivat päätään, ja uutismedia alkoi palata kriittiselle, alkuvaihetta moniäänisemmälle linjalle. Elina Uutela ja Esa Väliverronen haastattelivat toimittajia ja heidän kanssaan tekemisissä olleita asiantuntijoita. Tutkimuksen tuloksia esittelevä artikkeli Konsensuksesta kiistoihin: Asiantuntijoiden ja uutismedian yhteistyö koronapandemiassa 2020–2021 on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2023.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Kun journalismista on tullut faktakeskeisempää, asiantuntijoiden ja uutismedian yhteistyö on vahvistunut jo vuosikymmeniä. Perinteisesti toimittajien ja asiantuntijoiden välit ovat mutkattomat, vaikka niissä on tiettyjä yhteiskunnallisten tehtävien tuomia jännitteitä: siinä missä tieteelliset asiantuntijat keskittyvät tarkkaan ja yksityiskohtaiseen tiedonvälitykseen, journalistit keskittyvät yleisöjen palvelemiseen ja mielenkiinnon herättämiseen.
Koronakriisin puhjetessa keväällä 2020 Suomessa alkoi monin tavoin poikkeuksellinen aika. Median, kansalaisten ja viranomaisten huomio oli pitkään kiinnittynyt yhteen ongelmaan: koronaan. Julkisuudessa suureen rooliin nousivat asiantuntijat, jotka tulkitsivat ja tieteellistä tietoa ja tehtyjä päätöksiä kansalaisille. Ääneen pääsivät niin virologit ja epidemiologit kuin oikeudelliset asiantuntijat ja ekonomistit – sekä tietysti monet, joiden asiantuntemus koronapandemian suhteen jäi tyngäksi. Haastattelimme tutkimuksessamme 18 asiantuntijaa, viranomaista ja toimittajaa saadaksemme käsityksen siitä, miten heidän yhteistyönsä korona-aikana Suomessa toimi.
Mitä tutkimuksenne kertoo aiheesta?
Uutismedian ja asiantuntijoiden tiivis yhteistyö jakautui kahteen vaiheeseen: kriisimoodiin ja julkisiin kiistoihin. Kriisimoodissa maalis-huhtikuussa 2020 uutismedia ja asiantuntijat asemoituivat viestinnällisesti viranomaisten puolelle, ja kummatkaan eivät toteuttaneet yhteiskunnallista tehtäväänsä täysimääräisesti. Asiantuntijat valikoivat tarkkaan, etteivät kritisoineet julkisuudessa tehtyjä linjauksia, ja toimittajat jättivät monia kriittisiä kysymyksiä kysymättä. Julkiset kiistat alkoivat, kun toimittajat toivat julkisuuteen asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä. Pinnalle noussut asiantuntijaerimielisyys oli osin aitoa, osin uutismedian rakentamaa ja kärjistämää: artikkeleista saatiin kiinnostavampia, kun niissä esiteltiin keskenään (näennäisesti) vastakkaisia näkökulmia.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Uutismedian ja asiantuntijoiden jännitteet voivat aiheuttaa ongelmia. Uutismedian pyrkimys nopeuteen johti asiantuntijoiden mielestä toisinaan puutteelliseen taustoitukseen ja aina asiantuntijat eivät tunnistaneet itseään roolista, joka heille oli uutisnarratiiveissa varattu. Toisaalta jännitteet ovat kansalaisten tiedonsaannin näkökulmasta myös hyödyllisiä, sillä tiiviissä yhteistyössä ne auttavat sekä toimittajia että asiantuntijoita kehittymään. Uutismedia pyrkii ihmisten huomion kiinnittämiseen ja ymmärrettävään tiedonvälitykseen, kun taas asiantuntijat keskittyvät tarkkaan faktojen muotoiluun ja useimmiten kiistojen välttelyyn. Näin toimijat tasapainottavat toisiaan.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Suosittelemme artikkelin lukemista jokaiselle journalismista, tiedeviestinnästä ja julkisista asiantuntijoista kiinnostuneille, sekä viranomaisten kriisiviestintää suunnitteleville.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Artikkelimme on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Koronakriisin julkinen dynamiikka -tutkimushanketta. Koronapandemia tuskin jää viimeiseksi näkemäksemme pandemiaksi. Siksi yhteiskunnan eri instituutioiden – niin uutismedian, viranomaisten kuin eri alojen asiantuntijoiden – on oltava perillä omasta roolistaan ja vastuistaan kriisitilanteissa.
