Vuoden 2015 Koulutuslupaus-kampanja herätti aluksi toiveikkuutta, mutta vaalien jälkeen pettymys alkoi hallita keskustelua. Kampanjan synnyttämät tunteet ja niiden jättämä tunnejälki ovat edelleen ajankohtaisia ja myös Koulutuslupaus-kampanja nousee aika ajoin esiin julkisessa keskustelussa ja mielenilmauksissa. Näitä tunteiden muutoksia ja niiden merkityksiä tarkastelee Jani Henrik Timosen artikkeli Koulutuslupaus-kampanjan tunnesäännöt Twitterissä: Tunnejäljen muovautuminen toiveikkuudesta pettymykseen, joka on julkaistu Media & viestintä -lehden numerossa 4/2024.
Mihin laajempaan ilmiöön artikkelisi liittyy?
Artikkelini käsittelee tunteiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kampanjoinnissa. Tunteiden tutkimuksessa määrällinen analyysi on ollut keskiössä laadullisen näkökulman jäädessä vähemmälle huomiolle. Halusin tutkia, miten tunteita voidaan tarkastella laadullisesti sosiaalisen median keskusteluissa. Erityisesti tutkin tunnesääntöjä – sosiaalisia normeja, jotka määrittävät, miten tunteita on sopivaa ilmaista julkisesti. Tunnesäännöt toimivat usein taustalla ja ne voivat vaikuttaa siihen, miten keskustelut etenevät ja millaiseksi kampanjan tunneilmapiiri muodostuu.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Tutkimukseni laajentaa ymmärrystä tunteiden kirjosta ja tunteiden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tunteiden tutkimus on painottunut myönteisiin, kielteisiin ja neutraaleihin sentimentteihin, mutta tunteiden kirjo on tätä jaottelua monipuolisempi. Lisäksi artikkelini tuo esiin sen, etteivät tunnesäännöt ole pysyviä, vaan ne voivat kehittyä keskustelun myötä. Esimerkiksi Koulutuslupaus-kampanjassa toiveikkuuden ja yhteisöllisyyden ilmaisut vaihtuivat julkisiin pettymyksen ilmauksiin, mikä kertoo paitsi kampanjan myös laajemman tunneilmapiirin kehityksestä.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Keskeinen argumenttini on, että tunnesäännöt eivät ole pysyviä, vaan ne muovautuvat sosiaalisen median keskustelussa laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ja kampanjakeskustelun kautta. Yksittäinen kampanja, kuten Koulutuslupaus-kampanja, voi vaikuttaa syvällisesti yhteiskunnalliseen tunneilmapiiriin – riippumatta siitä, saavuttiko kampanja varsinaiset tavoitteensa.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Tunteet ovat olennainen osa yhteiskunnallista keskustelua. Tunteet eivät ole vain yksilöllisiä kokemuksia, vaan niillä on laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia. Ymmärtämällä tunteiden moninaisuutta ja tunnesääntöjä kampanjoita voidaan analysoida tarkemmin ja hahmottaa, miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja tunneilmapiiriin.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Artikkelini tarjoaa ymmärrystä niille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta keskustelusta, poliittisesta viestinnästä ja sosiaalisen median roolista kampanjoinnissa. Artikkelistani on hyötyä erityisesti viestinnän ja politiikan tutkijoille, opiskelijoille ja poliittisille toimijoille, jotka haluavat syventää ymmärrystä siitä, miten tunteet vaikuttavat keskusteluun ja kampanjointiin.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Tutkin väitöskirjatyössäni tunteiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa, erityisesti kampanjoinnin ja digitaalisen median näkökulmasta. Koulutuslupaus-kampanja tarjosi mahdollisuuden tarkastella, miten tunteet ja tunnesäännöt kehittyvät ajallisesti. Haluan ymmärtää tunteiden moninaisuutta ja sitä, miten ne näkyvät ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Tunteiden tutkiminen monipuolisesti auttaa myös tunnistamaan ja arvioimaan emotionaalista vaikuttamista, mikä on keskeinen taito informaatioympäristössä, jossa tunteilla voidaan sekä yhdistää että jakaa ihmisiä.
