Media & viestinnän Media/Maa-teemanumerossa lähestytään median ja maan vastavuoroista materiaalista sidoksisuutta ekologisista lähtökohdista. ”Otsikolla kuvaamme sekä median viimekätistä riippuvuutta maapallon aineksista että nimeämme Maan itsessään perustavaksi materiaaliseksi mediumiksi. Samalla tämä avaa mahdollisuuden arvioida uudelleen tutkimusalan vakiintuneita tietoteoreettisia sitoumuksia”, teemanumeron toimittaneet Seija Ridell ja Aino Kangaspuro Haaparanta toteavat. Teemanumeron johdantoartikkeliin Hälytys!!! Mediatutkimusta ekologisessa hätätilassa pääset tutustumaan täällä.
Miksi halusitte tehdä tällaisen teemanumeron?
Maa-planeetan elonkehän syvenevä hätätila, joka on pitkälti ihmisen aiheuttama, on jokapäiväiseen elämäämme nivoutunut eksistentiaalinen uhka. Olisi outoa sivuuttaa tämä asiaintila ja olosuhde mediatutkimuksessa jo siksi, että viestintä- ja mediateknologiat ja niitä hyödyntävät käytännöt ovat merkittävä osapuoli nykyisisissä ekologisissa kriiseissä. Vaikka joukkoviestintä- ja mediatutkimus ei ole ollut ensimmäisenä kysymässä ekologisesti virittyneitä materiaalisuuden kysymyksiä, niin kutsuttu käänne luontoon tai luontokäänne (turn to nature) on vahvistunut kansainvälisissä mediatutkimuksen keskusteluissa 2010-luvulta alkaen. Suomeksi julkaistavassa mediatutkimuksessa samanlaista käännettä ei ole ollut vielä havaittavissa, ja toivomme, että Media/Maa-teemanumero voisi toimia lähtölaukauksena ja inspiraationa sille.
Miksi media- ja viestintätutkijoiden pitäisi olla kiinnostuneita Maasta materiaalisena mediumina?
Janoamme jatkuvasti uutta ymmärrystä siitä, miten mediateknologiat vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiimme, poliittisiin rakenteisiin ja kulttuurisiin käsitystapoihin. Samaan aikaan niin luonnonvarojen kuin ihmisten ja muiden elollisten väkivaltainen teknokapitalistinen riistäminen koettelee ennenkokemattomilla tavoilla ei vain homo sapiensin(a) olemisen vaan kaiken elämän ehtoja Maa-planeetalla. Konkreettisina esimerkkeinä tästä toimivat muun muassa teknomiljardöörien avaruuteen ulottamat (sota)teknologiset jatkeet ja yhä massiivisemmin maapallon varantoja loppuun kuluttavat niin kutsutun vihreän siirtymän hankkeet sekä ylipäätään ekologista tunnottomuutta (ks. Muilu 2025 teemanumerossa) edistävä ja ylläpitävä suhtautumisemme teknologiaan.
Toisiinsa vastavuoroisesti sidoksissa olevasti tämä kiihdyttää myös yhteiskuntien demokraattisten pelisääntöjen ja käytäntöjen romahdusta, tarkastellaanpa sitten Donald Trumpin Yhdysvaltoja, hyökkäyssotaa käyvää Vladimir Putinin Venäjää tai Israelin toimintaa Gazassa. Ei ole liioittelua sanoa, että kokonaisvaltaisuudessaan teknokapitalistinen logiikka määrittelee yhä jäännöksettömämmin rajat myös toimijuudellemme mediatutkijoina. Tämän kaiken perkaamiseen, purkamiseen ja analyyttiseen erittelyyn ekomateriaalinen mediatutkimus tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan. Jotta voisimme saada monisyisemmän otteen näistä viimeaikaisista ja toisiinsa elimellisesti kietoutuvista kehityskuluista, on hyödyllistä ymmärtää Maa itsessään materiaaliseksi mediumiksi – elämän itsensä infrastruktuuriksi.
Miksi teemanumeroon kannattaa tutustua?
Media/Maa-teemanumerossa julkaistut vertaisarvioidut artikkelit, katsaukset ja muut tekstit tarjoavat ainutlaatuisen suomenkielisen kokonaisuuden, jota voi käyttää astinlautana ekomateriaalisen mediatutkimuksen moninaisiin maastoihin. Teemanumerossa pohditaan elementaalisen mediateorian, saksalaisen mediateorian ja esimerkiksi journalismin tutkimuksen kysymyksiä. Lisäksi teemanumeroa varten suomennettu Jussi Parikan (2015) teksti avaa tutkimusalan omakielisellä kentällä näkymän englanniksi meneillään olleisiin ja oleviin ekomateriaalisiin keskusteluihin. Samalla suomennos tuottaa uutta mediatutkimuksellista sanastoa, jonka avulla mediateknologisia laitteita ja niiden käytön mahdollistavia infrastruktuureja on mahdollista teoretisoida myös suomeksi. Teemanumeron tavoitteena on sekä monipuolistaa suomen kielellä käytäviä mediatutkimuksellisia keskusteluja että herätellä laajempaa kiinnostusta ekomateriaalisia kysymyksiä kohtaan. Toivottavasti teemanumero löytää tiensä tutkijoiden lisäksi myös opetuksen avuksi ja tueksi.
