Tutkiessaan pandemian aikaisia Ylen selkokielisiä tv-uutisia Mikko T. Virtanen ja Auli Kulkki-Nieminen havaitsivat, että haastattelusitaateilla on keskeinen rooli vuorovaikutuksen rakentumisessa. Uutissähkeissä sitaatit välittivät puhesävyjä, mielialoja ja tunnelmia sekä mahdollistivat katsojan samastumisen ja empaattisen eläytymisen toisen ihmisen tai väestöryhmän kokemuksiin. Artikkeli Audiovisuaalisten haastattelusitaattien rekontekstualisointi ja kielellinen saavutettavuus Ylen selkokielisissä tv-uutissähkeissä koronakriisin aikana on julkaistu Media & viestinnän numerossa 4/25.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Tutkimuksemme on osa hanketta, jossa olemme tarkastelleet eri näkökulmista pandemian aikaista selkokielistä kriisiviestintää. Poikkeusoloissa korostui tiedottamisen saavutettavuus sekä selkokielisen viestinnän ja journalismin tarve. Artikkelimme käsittelee Ylen selkokielisiä tv-uutisia, joita on lähetetty vuodesta 2015 alkaen. Tutkimuskohteenamme on ollut lähetysten sähkeitä vuodelta 2020. Yleisradio oli edelläkävijä, koska televisiossa selkouutiset ovat edelleen harvinaisia Euroopassa.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Tutkimuksemme keskiössä ovat uutissähkeisiin yhdistetyt audiovisuaaliset haastattelusitaatit, jotka on kielellisesti ja kuvallisesti upotettu osaksi sähkettä. Sitaatit ovat olennainen osa uutistekstejä, ja on luontevaa, että niitä käytetään selkouutisissakin. Selkouutisessa sitaateilla on samanlaisia tehtäviä kuin uutisissa yleensäkin: aineistossamme ääneen pääsee muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä talouselämän asiantuntijoita, virkahenkilöitä, pienyrittäjiä ja tavallisia ihmisiä. Selkokontekstissa herää kuitenkin kysymys, heikentääkö suora lainaus esimerkiksi asiantuntijan puheesta uutisen ymmärrettävyyttä vai pystyykö sähke muilla keinoin, kuten videon avulla, tukemaan saavutettavuutta riittävästi. Analyysimme osoittaa, että sitaatit ovat vuorovaikutuksen kannalta olennaisia. Uutissähkeissä korostui sitaattien merkitys puhesävyjen, mielialojen ja tunnelmien välittämisessä sekä mahdollisuus katsojan samastumisen tai empaattisen eläytymisen toisen ihmisen tai väestöryhmän kokemukseen. Sen sijaan faktatieto ei selkouutisessa jää pelkän sitaatin varaan, vaan se on esillä muulla tavoin.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Yle on luonut konseptin selkokielisistä tv-uutisista, joissa ilmaisultaan selkokielinen ja tavallista hitaampi uutisluenta, selkouutispuhe, yhdistetään uutistoimituksen haastatteluvideoihin. Selkokieliset uutissähkeet noudattavat pääpiirteissään selkokielistä ilmaisua, joka on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteiltaan tavallisia uutisia helpompaa ja ymmärrettävämpää, mutta aineistomme perusteella selkokielisyyden aste vaihtelee varsin paljon. Selkokielisten tv-uutisten kuvan ja puheen yhteispelin analyysi avaa ovia sekä saavutettavuuden ja selkokielen että lingvistisen uutisjournalismin tutkimuksen suuntiin. Analyysin perustella väitämme kuitenkin, että vaikka osa haastattelusitaateista ei täytä selkokielen kriteereitä, niiden funktio uutisjournalismin kannalta on tärkeä. Sitaatit luovat vuorovaikutukseen liittyviä merkityksiä, jotka tukevat kriisiaikana yhteisöllisyyttä ja joita pelkkä uutisluenta ei pystyisi välittämään.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Hankkeemme osatutkimuksissa on tullut eri tavoin esille, miten tärkeää saavutettavuus on viestinnällisesti poikkeuksellisissa oloissa. Koronaviruskriisin aikana median roolina korostui palvelutehtävä, ja näkyväksi tuli myös se, että erityisryhmien viestinnälliset oikeudet eivät välttämättä toteutuneet. Journalistisen median odotettiin välittävän yleisölleen viranomaisten jakamaa tietoa mutta myös tukevan yhteisöllisyyttä ja käsittelevän pandemiaan liittyviä asioita ja ilmiöitä ihmisläheisesti. Ajatuksenamme on, että multimodaalisesta tutkimuksestamme on hyötyä selkokielisen tv-uutisjournalismin kehittämisessä toimimaan entistä paremmin paitsi normaalioloissa aivan erityisesti myös poikkeusoloissa.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Koemme olevamme paitsi kielen ja journalismin tutkijoita myös selkokielisen viestinnän ja journalismin puolestapuhujia ja tunnetuksi tekijöitä. Oletamme että alan toimijat ovat kiinnostuneita yhdenvertaisuudesta ja viestinnällisten oikeuksien toteutumisesta ja siten myös selkokielestä. Samoin Yleisradion toiminta on ollut viime aikoinakin keskustelunaiheena, joten haluamme kiinnittää huomiota sen palvelutehtävään.
