Mevi järjestää joka toinen vuosi Median ja viestinnän tutkimuksen päivät. Mevi-päivät on alan tärkein kotimainen konferenssi, joka tuo yhteen tutkijoita ja opettajia. Mevi-päivillä kuullaan myös kansainvälisiä puhujia ja keskustellaan alan muiden toimijoiden kanssa.
Tulevat Mevi-päivät
Seuraavat Mevi-päivät järjestetään Tampereella 12.–13.4.2024. Konferenssin verkkosivut löytyvät täältä.
Aiemmat Mevi-päivät
2022 Turku: Media ja vastuu
2021 Verkossa
2018 Jyväskylä: Media ja toivo
Pääpuhujat: Lucy Küng ja Anne Kaun
Yhteiskunnallisten, teknologisten ja taloudellisten mullistusten keskellä media ja erilaiset viestintäteot ovat ratkaisevassa roolissa. Millaisia kertomuksia menneestä tuotamme ja kierrätämme? Millaisten viestien kautta hahmotamme sitä, mikä tapahtuu nyt? Kenelle puhumme, keitä haluamme kuunnella? Ja ennen kaikkea, millaisia tulevaisuuksia pystymme yhdessä kuvittelemaan? Uhkien ja ristiriitojen viestit leviävät tehokkaasti, ja erilaisia median muotoja kritisoidaankin helposti epätoivon ruokkimisesta. Kuitenkin samat viestinnän mekanismit mahdollistavat myös eteenpäin katsovia ja liikkeelle panevia voimia. Mevi2018 kutsuu pohtimaan yhdessä, miten erilaiset viestijät – ja myös viestinnän tutkijat! – voivat osallistua toivon tuottamiseen.
2016 Helsinki: Luottamus – Förtroende
Pääpuhujat: Andrew Chadwick ja Gunn Enli
Tutkimuspäivien teemana on Luottamus – Förtroende, ja päivillä käsitellään laaja-alaisesti luottamuksen sekä luottamuspulan merkitystä viestinnässä ja mediassa. Kenen viesteihin voimme tai päätämme luottaa? Millä seurauksin?
2014 Vaasa: Meidän vai muiden media?
Pääpuhujat: Shani Orgad ja John Durham Peters
Mediatutkimuksen päivillä käsitellään toiseuden ja toiseuttamisen, osallisuuden ja osattomuuden, kuluttamisen ja kansalaisuuden teemoja sekä yhteiskunnalliskulttuurisia rajanvetoja ja luokitteluja, joiden kautta ”meidät” nähdään tai voidaan nähdä suhteessa ”muihin”. Median kaupallisuus ja rooli identiteettien rakentajana sekä toisaalta kansalaisten palvelijana nostaa esiin monenlaisia jännitteitä ja haasteita niin alueellisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Medialta vaaditaan kykyä ymmärtää globaalia ja alueellista toiseutta sekä kykyä palvella erilaisia erityisyleisöjä, joille media on aina ollut tärkeä määriteltäessä sitä, ”keitä me olemme”.
2011 Turku: Media ja kritiikki
Pääpuhujat: Jostein Gripsrud, William Uricchio ja Susanna Paasonen
Media sekä toimii kritiikin välineenä että on itse kritiikin kohde. Media jäsentää yhteiskunnallista kriittistä keskustelua ja osallistuu siihen, mutta voi olla myös itse kritiikin liikkeellepanija tai käynnistäjä. Median vaikutukset kritiikkiin ja sen kohdistumiseen ovat myös itsessään kritiikin kohde. Viime vuosina kriittistä mediaan ja sen yhteiskunnallis-kulttuuriseen asemaan kohdistuvaa keskustelua ovat aiheuttaneet esimerkiksi julkisten mediapalveluiden roolia ja rahoitusta koskevat kysymykset sekä yhteiskunnallisten jännitteiden kärjistyminen. Muun muassa maahanmuuttokeskustelun välittäjänä medialla on keskeinen rooli. Mediakenttää puhuttavat lisäksi erilaiset uuden median ilmiöt, kuten internetin kasvava painoarvo. Samanaikaisesti kriittisyys on yksi mediatutkimuksen lähtökohdista. Yhtäältä kriittinen mediatutkimus valottaa ajankohtaisten ilmiöiden prosesseja ja syvärakenteita. Toisaalta mediatutkimuksen tutkimusmenetelmiä täytyy voida tarkastella kriittisesti. Muun muassa näihin haasteisiin mediatutkimuksen päivät pyrkii vastaamaan.
2009 Jyväskylä: Median arvot ja arvottomat
Pääpuhujat: Stig Hjarvard ja Helen Wood
Median kyky vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin on kiistaton. Media on merkittävä arvomuovaaja niin poliittisissa, kulttuurisissa, eettisissä kuin taloudellisissa kysymyksissä. Media myös mahdollistaa vallitsevien arvojen kyseenalaistamisen ja marginaalisten arvojen esiintuomisen. Media sekä käsittelee arvoja että muovaa niitä sisällöillään ja toimintamalleillaan. Journalistien toiminnan arvopohja on jatkuvasti julkisen keskustelun kohteena. Media tuottaa myös runsaasti poliittista arvopuhetta, jonka antia on syytä tarkastella kriittisesti. Arvopuhe voi olla keino kääntää yleisön huomio pois tärkeistä yhteiskunnallisista ongelmista. Media yhtäältä käsittelee yhteiskunnan arvottomia, mutta myös luo heitä sensaatiojournalismin keinoin. Arvottomia voivat olla myös ne, jotka eivät koskaan saa ääntään kuuluviin median kautta.
2006 Helsinki: Media ja raha
Pääpuhujat: Liesbet van Zoonen ja David Hesmondhalgh