Timo Soini, Hugo Chávez ja Donald J. Trump journalistisissa kuvissa

“Populististen liikkeiden johtajien hahmot voivat esimerkiksi kehonkielen, tilankäytön ja pukeutumisen avulla alleviivata tiettyjä puolia liikkeen sanomasta”, kertoo tutkijatohtori, VTT Virpi Salojärvi. “Tällä tavalla he voivat tuoda esille populismissa keskeisiä asioita, kuten luoda imagoa poliittisesta eliitistä poikkeavasta johtajasta sekä autenttisuutta.” Salojärven artikkeli Populistiset miesjohtajat ja performatiivisuus on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2020.

Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Populismi on ilmiönä keskeinen teema niin monessa eri yhteiskunnassa kuin akateemisessa keskustelussa – välillä jopa muiden keskeisten teemojen kustannuksella. Tällä artikkelilla en halua osallistua keskusteluun siitä, mitä populismi on tai ei ole, vaan suoraan lähteä tarkastelemaan sitä, miten populistisen liikkeen sisältöjä ja merkityksiä luodaan. Lisäksi tämä artikkeli liittyy keskusteluun visuaalisuudesta ja identiteettien muodostumisesta visuaalisesti. 

Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Usein populismin tutkimuksessa keskitytään vain sanalliseen puoleen. Tällä artikkelilla luon avauksia ja alkuja populismin visuaalisen ja performatiivisen puolen tutkimiseen. Populismin sisällöt syntyvät yhdessä yleisöjen ja populistisen liikkeen välisessä vuorovaikutuksessa, eivätkä vain sanallisesti vaan myös teoissa ja visuaalisesti. Visuaalisiin elementteihin keskittyminen on tärkeää, koska niiden tulkitseminen on tiedostamattomampaa kuin sanallisten viestien tulkinta. Pyrin siis tuomaan uusia työkaluja populismin tutkimukseen. 

Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Populististen liikkeiden johtajien hahmot voivat esimerkiksi kehonkielen, tilankäytön ja pukeutumisen avulla alleviivata tiettyjä puolia liikkeen sanomasta. Tällä tavalla he voivat tuoda esille populismissa keskeisiä asioita, kuten luoda imagoa poliittisesta eliitistä poikkeavasta johtajasta sekä autenttisuutta. Kaikki eivät tietenkään tee tätä samalla tavalla, vaan oman kansallisen ja kulttuurillisen kontekstinsa sisällä. Artikkelissa pureudun aiheeseen – erityisesti maskuliinisuuden esityksiin, kehonkieleen ja rekvisiitan käyttöön – teatterin tutkimuksen ja sosiaalisten performanssien tutkimuksen työkaluilla. 

Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Toivon artikkelin antavan ajattelemisen aihetta kaikille populismista ja poliittisesta viestinnästä kiinnostuneille. 

Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Olen jo vuosia keskittynyt Venezuelaan ja Yhdysvaltoihin työssäni – myös populismin viitekehyksessä – ja samaan aikaan olen hieman sivusta seurannut suomalaista politiikkaa. Koska suomalainen populismi näyttäytyy visuaalisesti hyvin erilaisena kuin nuo kaksi muuta, minua kiinnosti, mikä yhdistää ja erottaa eri populistisia liikkeitä ja niiden johtajia. 

(Lauri Haapanen)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.