Instragramin ei-ammattimaiset kirjaarvostelijat

“Käyttäjälähtöiset kirja-arvostelut alustataloudessa tuovat esille uudenlaisen tuottajaposition, jossa arvostelijan on asetuttava osaksi alustatalouden logiikkaa ja yksityisyrittäjämäisesti hallittava profiiliaan mikromediana”, kertoo Maarit Jaakkola artikkelista Kirja-arvostelut alustataloudessa. “Tämä tarkoittaa sitä, että arvostelijan on luotava suhde sellaisiiin asioihin, jotka institutionaalisessa arvostelun genressä eivät ole ajankohtaisia: kaupallisuuteen, yleisövuorovaikutukseen ja henkilökohtaiseen yleisötyöhön.” Jaakkola on kirjoittanut artikkelin yhdessä Tiina Räisän kanssa, ja se on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 2/2021 osana Dataistunut media -teemaa.

  1. Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
    Aiheenamme on alustoitunut kritiikki tai arvostelutoiminta. Artikkeli käsittelee tavallisten ihmisten kirjoittamia kirja-arvioita internetin kuvasovellus Instagramissa. Tavalliset ihmiset osallistuvat nykyään yhä useammin kulttuurituotteiden arvostelemiseen julkaisemalla näkemyksiään internetin erilaisilla alustoilla. Artikkelissa olemme halunneet Instagramin Bookstagram-yhteisön esimerkin kautta luoda selkoa ei-ammattimaiseen arvostelutoimintaan: missä sitä esiintyy, kuka sitä tekee ja minkälaista kritiikkiä alustoilla julkaistaan.
  1. Mikä on antinne tähän keskusteluun?
    Instagram on kulttuurituotteiden arvosteluun aivan uudenlainen ympäristö, koska se perustuu, toisin kuin taidekritiikin hyvin grafosentrinen eli kirjoitettuun argumentaatioon perustuva perinne, pitkälti visuaaliseen kerrontaan, jossa keskeistä on luoda omanlaisensa visuaalinen tyyli. Artikkelissa kuvataan myös yleisemmin niitä alustoja, joilla tavallisten ihmisten eli ei-institutionaalisten ammattilaisten arvosteluja esiintyy. Erotamme toisistaan institutionaaliset amatööriarvostelualustat, joilla alustantarjoaja määrittelee genren ja asemoi arvostelijan joko harrastelijaksi tai ammattilaiseksi, ja sosiaalisen median alustat, joilla yksittäiset sisällöntuottajat ovat vapaita määrittelemään arvostelutoimintaansa itse. Ylhäältä alaspäin rakentuvia institutionaalisia arvostelualustoja ovat esimerkiksi Internet Movie Database (IMDb), Metacritic ja Rotten Tomatoes. Alhaalta ylöspäin rakentuvia sosiaalisen median yhteisöjä, joissa arvostelutoimintaa esiintyy, ovat esimerkiksi Bookstagram-yhteisön arvostelut.
  1. Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
    Havainnoimme, että kun institutionaalinen ammattimainen arvostelutoiminta on perinteisesti sellaista, jossa kriitikko asemoituu taiteen tuotannon ja vastaanoton keskelle niin sanotuksi kulttuuriseksi välittäjäksi (Bourdieun käsite cultural intermediary), tämä ei ole tyypillistä ja tavoiteltua ei-institutionaalisessa ei-ammattimaisessa arvostelutoiminnassa. Amatööriarvostelijat eivät pyri asemoitumaan kolmanneksi osapuoleksi tai neutraaliksi välikädeksi, vaan käsittävät itsensä osaksi sitä fani-, harrastaja- tai kuluttajayhteisöä, jolle he arvostelunsa suuntaavat. Käytämme tästä käsitettä englanninkielistä käsitettä cultural intramediation.
  1. Mitä haluat artikkelillanne sanoa?
    Haluamme korostaa, että ei-ammattilaisten tuottama kritiikki on olemukseltaan ja tavoitteiltaan erilaista kuin ammattimaisesti tuotettu institutionaalinen kritiikki, eikä näitä ilmiöitä tule asettaa vastakkain. Päinvastoin: kun tarkastelemme eri kulttuurin osa-alueilla esiintyviä erilaisia yhteisöjä, joissa ammattimaisuuden aste vaihtelee suuresti, saamme vivahteikkaamman kuvan siitä, minkälaisia erilaisia kulttuurisen välitystoiminnan muotoja on olemassa. Turhan usein ammattimainen kritiikki ja amatöörikritiikki asetetaan kuitenkin toisiaan vasten väittäen, että toinen olisi toisen kilpailija, haastaja tai uhka.
  1. Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
    Kaikkien, jotka ovat kiinnostuneet kulttuurikritiikistä ja sen muutoksesta, sekä niiden, jotka ovat ovat huolissaan ammattimaisen kulttuurijournalismin kehityksestä. Myös niiden, jotka ovat yleisesti kiinnostuneita siitä, miten kansalaiset ja kuluttajat osallistuvat sisältöjen tuotantoon internetin alustoilla, kannattaa tutustua arvosteluun esimerkkinä kansalaisten kulttuurisesta aktiivisuudesta ja luovuudesta. Kyseessä ei ole mikään marginaalinen ilmiö: muun muassa YouTubesta jo pari vuotta eniten ansioita saanut tubettaja on yhdeksänvuotias Ryan Kaji, joka aloitti tubettajauransa lelujen arvostelijana. Ryanin jalanjäljissä on seurannut moni, ja leluarvostelut ovat YouTubessa yleinen lajityyppi.
  1. Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
    Olen aikaisemmin tutkinut ammattimaisen, osana kulttuurijournalismia julkaistavan kritiikin kehitystä suomalaisissa päivälehdissä, ja halusin nyt tehdä retken ei-ammattimaisen ei-institutionalisoituneen arvostelutoiminnan kentälle täydentääkseni kuvaa kritiikistä nykyisessä mediamaisemassa. Olen tarkastellut ei-institutionaalista arvostelutoimintaa Instagramin lisäksi YouTubessa, Vimeossa ja erilaisilla amatööriarvosteluja sisältävillä sivustoilla kuten blogeissa, Goodreadsissa ja Internet Movie Databasessa (IMDb). Tutkimukseni kohteena ovat olleet kirja-arvostelujen lisäksi muun muassa elokuva-arvostelut, teknologia-arvostelut ja leluarvostelut sekä arvosteluviihde, niin sanottu “reviewtainment”. Osatutkimuksiini perustuva monografia Reviewing Culture Online: Post-professional Cultural Critique across Platforms ilmestyy tämän vuoden puolella Palgrave Macmillanilta.

    (Lauri Haapanen)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.