Kohti parempaa yhteiskunnallista keskustelua

Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on vaikeaa tai jopa mahdotonta, jos siihen osallistumaan pyrkivien ihmisten kokemusmaailmat ovat toisilleen täysin vieraita. ”Arvostava keskustelu yhteiskunnallisen vastakkainasettelun osapuolten välillä on kuitenkin ihan mahdollista dialogin keinoja hyödyntämällä”, kertoo Taneli Heikka havainnoista artikkelissaan Miten Minä ja Sinä voivat kohdata journalistisissa dialogeissa?, ”ja journalismilla voi olla merkittävä tehtävä tällaisen kokemuspohjaisen, kuuntelevan puhetavan tuottajana.” Artikkeli on julkaistu Media & viestinnän numerossa 4/2021.

Mihin laajempaan ilmiöön artikkelisi liittyy?
Journalistinen keskusteluilmapiiri on polarisoitunut nopeasti. Ilmassa on paljon vastakkainasettelua ja suoranaista vihamielisyyttä. Journalismista on tullut vastakkainasettelun osapuoli. Tutkimuksessa kysytään, millaisilla dialogia hyödyntävillä toimintatavoilla journalismi voi luoda mahdollisuuksia kunnioittavalle julkiselle keskustelulle polarisoituneessa tilanteessa.

Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Dialogissa keskeistä on kokemuksista puhuminen ja niiden kuunteleminen. Ohjaamalla lähteitä turvallisiin tilanteisiin, joissa kokemuspuhe on mahdollista, journalistiseen tekstiin tulee arvostava ja toista osapuolta kunnioittava sävy keskustelijoiden kesken. Kutsun esiin nousevaa juttutyyppiä dialogiseksi featureksi.

Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Dialogi on kansalaisjournalismin perinteessä tuttu käsite, mutta sen teoreettinen pohja on ollut ohut. Perehtymällä juuri dialogille ominaisiin piirteisiin ehdotan, että dialogilla on aiempaa merkittävämpi rooli kansalaisjournalismissa tässä polarisoituneessa tilanteessa. Kansalaisjournalismi on pitänyt dialogia esivaiheena deliberaatiolle ja demokraattiselle päätöksenteolle ja jättänyt vähälle pohdinnalle sen, mitä dialogi oikeastaan on ja miten sitä tuotetaan. 

Polarisaation oloissa osapuolet ovat niin kaukana toisistaan, että demokraattiseen perinteeseen kuuluva puntaroiva keskustelu ei ole mahdollista. Dialogia hyödyntävä journalismi kytkeytyy hetkellisesti irti demokraattisista tavoitteista, kuten deliberaatiosta ja päätöksenteosta, ja suuntaa huomion kokemuspuheen tuottamiseen. Tätä varten toimitus rakentaa kutsudialogin, jota fasilitoidaan kokemuspuheen suuntaan. Julkiseen keskusteluun liittyvää puntarointia ja väittelyä lykätään, jotta kaikki valitut osallistujat tulevat kuulluiksi ja erilaiset näkökulmat pääsevät osaksi keskustelua.

Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Arvostava keskustelu yhteiskunnallisen vastakkainasettelun osapuolten välillä on ihan mahdollista dialogin keinoja hyödyntämällä. Journalismilla voi olla merkittävä tehtävä tällaisen kokemuspohjaisen, kuuntelevan puhetavan tuottajana. Työtapojen kehittämistä se kyllä vaatii.

Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Arvelisin, että artikkelini kiinnostaa toimittajia, jotka pohtivat, kuinka saada yleisöä kuuntelevaan vuorovaikutukseen toistensa ja median kanssa − eli siis kuinka tuottaa enemmän arvostavaa ja oppimishaluista julkista keskustelua nykyisen vastakkainasettelun vahvistamisen sijaan. Käytännön tilanteita, joissa kokemuspuheeseen ohjaamisesta voi olla hyötyä, ovat esimerkiksi haastattelut ja kommenttiketjujen fasilitointi. Viestinnän tutkijat voivat saada uusia oivalluksia siitä, mikä dialogin paikka journalismin tutkimuksen traditiossa on.

Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Tutkin dialogin ja journalismin suhdetta väitöskirjassani 2017. Sen jälkeen huomasin, että dialogin tarve julkisessa keskustelussa vain kasvoi. Halusin jatkaa tutkimusta väitöskirjan pohjalta uudella aineistolla, syventää dialogisen journalismin teoreettista pohjaa ja kertoa aiheesta myös suomeksi.

(Lauri Haapanen)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.