Media & viestinnän teemanumero Suomi, länsi ja Ukraina uutismediassa tarjoaa monipuolisesti näkökulmia siihen, kuinka media rakentaa sodan todellisuutta ja yhteisöjä kriisiaikana. Uutismedia ei vain raportoi sodasta, vaan tuottaa moraalisia asetelmia, uhkakuvia ja yhteisöllisiä identiteettejä, pohtivat teemanumeron toimittajat Jukka Jouhki ja Jere Kyyrö. Teemanumeron johdantoartikkeliin Ukraina, Suomi ja länsi pääset tutustumaan tästä linkistä.
1. Miksi kutsuitte teemanumeron koolle?
Ukrainan sota on sotilaallinen ja geopoliittinen kriisi, jossa myös media on mukana. Meidän näkökulmastamme mediassa tuotetaan tärkeää tietoa sodasta ja sen vaikutuksista, mutta mediassa myös kamppaillaan kansakuntien ja kansainvälisten yhteisöjen tehtävistä, velvollisuuksista ja rajoista. Halusimme koota yhteen tutkimuksia, jotka tarkastelevat sitä, miten suomalainen ja eurooppalainen media rakentavat käsityksiä Suomesta, Ukrainasta ja erityisesti ”lännestä”, joka on kiinnostavan sumea mutta voimakas termi. Meitä kiinnosti se, kuinka uutismedia ei vain raportoi sodasta vaan myös tuottaa moraalisia asetelmia, uhkakuvia ja yhteisöllisiä identiteettejä. Samalla halusimme tuoda yhteen erilaisia media- ja viestintätutkimuksen näkökulmia turvallisuuteen ja geopoliittisiin narratiiveihin.
2. Mikä media- ja viestintätutkimuksen kannalta on tällä hetkellä Ukrainan sodassa ajankohtaista?
Media tuottaa käsityksiä ”meistä” ja ”muista”. Tällainen median toimintalogiikka on ajankohtaista nyt ja aina erityisesti kansainvälisten kriisien aikana. Ukrainan sodan aikana media kuvailee sodan osapuolia, vaatii poliitikoilta toimia ja rakentaa ”heimoja” tilanteessa, jossa maailmankuvatkin ovat konfliktissa. Ukrainan sota korostaa median moraalista ja poliittista roolia. Tällä hetkellä kiinnostavaa on myös se, miten sodan pitkittyminen ja lännen sisäiset jännitteet muuttavat uutisoinnin sävyjä ja tapoja puhua esimerkiksi Natosta, Euroopasta, Ukrainasta tai lännestä yhtenäisinä toimijoina.
3. Teemanumeron nimi on Suomi, länsi ja Ukraina uutismediassa. Mikä merkitys lännen käsitteellä on Ukrainan sodan uutisoinnissa?
”Länsi” on Ukrainan sodan uutisoinnissa erittäin keskeinen mutta samalla hämmästyttävän epämääräinen käsite, jota ei koskaan määritellä. Silti sitä käytetään ikään kuin kaikki tietäisivät, mitä sillä tarkoitetaan. Uutismediassa länsi näyttäytyy vaihtelevasti turvallisuusyhteisönä, arvoyhteisönä ja/tai geopoliittisena toimijana. Lännellä viitataan joskus EU:hun, joskus Länsi-Eurooppaan, toisinaan Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, usein Natoon, mutta toisinaan ylipäätään vauraisiin teollisuusvaltioihin, jotka kylmän sodan aikana olivat ”vapaata maailmaa”. Toisinaan vain muutama maa edustaa koko länttä, joskus taas maailmanlaajuisia ilmiöitä käsitellään ikään kuin ne olisivat vain läntisiä. Selvää on lähinnä se, että Ukraina pyrkii länteen, länsi tukee Ukrainaa ja Venäjä ei ole länttä. Muu jää savolaisittain kuulijan vastuulle. Länsi toimiikin eräänlaisena ”me”-kategoriana, jonka kautta myös Suomea paikannetaan. Länsi on sumearajainen, kansallisvaltioita suurempi kuviteltu yhteisö, jolla on myös moraalista velvoittavuutta: siltä voidaan esimerkiksi vaatia Ukrainan tukemisen jatkamista. Teemanumerossa tarkastellaan, miten tällainen länsi-puhe rakentuu journalistisissa rutiineissa ja millaisia maailmankuvallisia seurauksia sillä on.
4. Miksi teemanumeroon kannattaa tutustua?
Teemanumero tarjoaa monipuolisen näkökulman siihen, miten media rakentaa sodan todellisuutta ja yhteisöjä kriisiaikana. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi uhkakuvia, Nato-Suomen tulevaisuusnarratiiveja, rajaturvallisuuskeskustelua, Ukrainan visuaalista viestintää ja sukupuolen representaatioita sotakuvastossa. Teemanumero auttaa ymmärtämään, miten arkisilta tuntuvat käsitteet kuten ”länsi”, ”Suomi” tai ”Ukraina” saavat merkityksensä mediassa. Se tarjoaa välineitä paitsi media- ja viestintätutkijoille myös journalisteille ja kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin Ukrainan sodan ympärillä käytävää julkista keskustelua.
