Paikallis- ja aluelehtien omien kannanottojen määrä on vähentynyt, ja mielipidekirjoitusten puheenaiheet ovat siirtyneet enenevissä määrin käsittelemään valtakunnan aiheita paikallisten aiheiden sijasta. Tarkastellessaan 12 lehden vuosina 2013 ja 2023 julkaistuja politiikka-aiheisia mielipidekirjoituksia, Niina Huuhtanen huomasi paikallisuuden näivettyneen poliittisissa mielipidekirjoituksissa. Artikkeli Näivettyvätkö sisällöt? on julkaistu Media & viestinnän numerossa 2/25.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkelini aihe liittyy olennaisesti Suomessakin huomiota herättäneeseen kehitykseen, jossa median omistus keskittyy voimakkaasti. Artikkelin tavoitteena oli tarkastella paikallisjournalismin sisältöjä ja erityisesti toimituksen omia politiikan mielipidekirjoituksia kuten pääkirjoituksia ja kolumneja ja niiden kehitystä vuosina 2013 ja 2023. Suomessa on tehty varsinkin 2010-luvulla merkittäviä omistajanvaihdoksia, minkä seurauksena Keskisuomalainen on ottanut liki monopoliaseman ja hallitsee mediamarkkinoita peräti kahdeksassa Suomen 19 maakunnasta. Keskittymisen ohella myös politiikan journalismin tekijät, toimittajat ja heidän käsityksensä politiikan journalismista ovat muuttuneet kuten myös koko toimintaympäristö, jossa journalismia tehdään. Analytiikka on uinut osaksi arkea mediataloissa ja sosiaalisen median vaikutusvallan lisääntyminen on tuonut oman mausteensa kehitykseen. Artikkelini avaa ensimmäistä kertaa sitä, missä jamassa politiikan journalismi on – mielipidekirjoitusten osalta – paikallismedioissa, jotka muodostavat Suomen sanomalehdistön kivijalan.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Paikallisjournalismin tutkimus ei ole herättänyt Suomessa tutkijoissa kovin suurta intohimoa, joten artikkeli tarjoaa uutta tietoa politiikan journalismin tilasta paikallismedioissa. Halusin keskittyä artikkelissa toimituksien omiin politiikan mielipidekirjoituksiin, koska niillä on merkittävä rooli keskustelun ohjaajina julkisuudessa. Niiden avulla voidaan ottaa vapaammin esimerkiksi kantaa asioihin, syventää päivittäistä uutisointia sekä virittää keskustelua. Tulosten perusteella oli hätkähdyttävää huomata, miten paljon toimituksien omien kannanottojen määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt. Lisäksi mielipidekirjoitusten puheenaiheet ovat siirtyneet enenevissä määrin käsittelemään valtakunnan aiheita paikallisten aiheiden sijaan. Kehitystä voi pitää huolestuttavana.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Paikallisuus on näivettynyt tutkimuksessa tarkastelluissa 12 paikallis- ja aluelehdessä. Tämä tarkoittaa sitä, että paikallisista aiheista kirjoitetaan lehdissä aiempaa vähemmän. Tätä voi pitää uhkana demokratian toteutumiselle. Jos paikalliset mediat keskittävät huomionsa uutisoinnissa pääosin valtakunnan näkökulmiin, politiikan julkisuus kapenee. Tällä voi olla vaikutuksia esimerkiksi ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja poliittisen polarisaation kasvuun. Mitä tulee omistuksen keskittymiseen, se ei vaikuttaisi näyttelevän kovinkaan suurta tai ainakaan ensisijaista roolia lehtien muutoskehityksessä.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Omistajuudenmuutos mediassa ei näytä yksittäisenä tekijänä vaikuttaneen toimitusten poliittisiin kannanottoihin. Toisaalta keskittyminen ei ole myöskään pelastanut lehtien mielipiteellisiä sisältöjä ja taannut sitä, että mahdollisimman laaja kirjo erilaisia sisältöjä, näkökulmia ja äänenpainoja pääsisi julkisuudessa esiin. Omistuksen keskittymisen vaikutuksia on edelleen tärkeää tutkia eri näkökulmista. Politiikan journalismin tutkimus on Suomessa keskittynyt valtakunnan medioihin, vaikka paikallisjournalismin elinvoimaisuus ja paikallistason demokratia tutkitusti linkittyvät toisiinsa. Suomen kaltaisessa maassa, jossa on vahva alueellinen ja kunnallinen autonomia, paikallislehdillä on tärkeä asema poliittisen tiedon välittäjänä. Artikkelillani haluan nostaa siis esiin myös paikallismedioiden tärkeyttä. Sillä on väliä, minkälaista sisältöä niissä tehdään.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Sanoisin, että kenen tahansa, joka on kiinnostunut paikallisjournalismista ja sen tilasta Suomessa sekä omistuksen keskittymisestä. Artikkeli tarjoaa myös uutta tietoa toimitusten mielipiteellisten tekstien tyylistä ja kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallisjournalismin ohella myös poliittisten mielipiteellisten kannanottojen tutkimus on Suomessa ollut vähäistä, joten artikkeli avaa tähän uusia näkökulmia.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Halusin tutkia paikallisjournalismia, koska arvostan journalistina paikallistoimittajien tekemää työtä ja olenhan myös itse työurani aikana ollut vuosia eri paikallislehdissä toimittajana. Mielestäni on tärkeää ottaa selvää, millä tavoin sisällöt ovat kehittyneet etenkin aikana, jolloin Suomessa median omistus on keskittynyt voimakkaasti ja keskittyy yhä harvempien käsiin. Kun aloin perehtyä tutkimusaineistoon kävi hyvin pian ilmi, että alue- ja paikallislehdissä toimituksien näkökulmakirjoitukset käsittelivät varsin usein valtakunnan politiikkaa. Monet kirjoituksista olivat myös hyvin kontekstoivia ja neutraaleja, eikä niissä otettu kantaa asioihin. Oma mielikuvani journalistina on se, että mielipideteksteissä kantaa tulisi ottaa ja tämä on julkisen keskustelun kannalta hyväkin, joten päätin tutkia, miten asia on. Analyysi vahvisti havaintoja, mutta myös yllätti. Ennakkoon oletin, että sisällöissä näkyisi lehtien välillä kenties jonkinlainen ero riippuen siitä, onko omistus muuttunut vai ei. Näin ei kuitenkaan ollut.
