Uutismedioilla on vastuu turvata lasten oikeus ikätasoiseen tietoon. Sotauutisoinnin kontekstissa toimittajat joutuvat tasapainottelemaan lasten tiedontarpeiden tyydyttämisen ja suojelun välillä. Maisa Mikkola ja Mervi Pantti tarkastelivat lapsille suunnattujen uutismedioiden vastuuta lasten tiedollisten oikeuksien toteutumisesta sotauutisoinnin kontekstissa haastattelemalla lasten uutisten toimittajia. Artikkeli Lasten uutiset, sota ja episteemiset oikeudet: Toimittajien näkemyksiä lasten oikeudesta tietoon ja suojeluun on ilmestynyt Media & viestinnän numerossa 2/26.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme kytkeytyy laajempaan keskusteluun lasten tiedollisista oikeuksista nykyisessä mediaympäristössä. Tarkemmin kyse on jännitteestä, joka rakentuu kahden oikeuden välille: lasten oikeuden osallistua ja tulla kuulluksi sekä oikeuden saada suojelua. Aikuisten aikuisille suunnittelemassa informaatioympäristössä lasten oikeuksien turvaaminen on haastavaa. Sosiaalinen media tuo lasten ulottuville paljon väkivaltaisia ja sota-aiheisia sisältöjä sekä virheellistä ja harhaanjohtavaa informaatiota. Nykyisessä digitaalisessa viestintäympäristössä korostuu lapsille suunnattujen uutisten merkitys luotettavana tiedonlähteenä. Artikkelimme liittyykin olennaisesti keskusteluun siitä, millainen on uutismedioiden vastuu lasten oikeuksien turvaamisesta, tässä tapauksessa sotauutisoinnin kontekstissa.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Aiheeseen tarttumista edelsi havainto siitä, että Ukrainan sodan alettua sota on yleistynyt uutisaiheena suomalaisissa lasten uutisissa. Tämä sai pohtimaan, miten sodan kaltaisesta vaikeasta ja vaikeita tunteita herättävästä aiheesta uutisoidaan lapsille ja miten toimittajat reflektoivat sotauutisointia lasten tiedollisten oikeuksien näkökulmasta. Samaan aikaan lasten sosiaalisen median käytöstä ja sen rajoittamisesta on keskusteltu vilkkaasti. Keskustelussa vähemmän huomiota on saanut se, että sosiaalinen media on lapsille tärkeä tiedonlähde ja myös esimerkiksi lasten uutisten keskeinen julkaisukanava. Tästä heräsi kiinnostus tarkastella sitä, miten nykyisen mediaympäristön asettamat haasteet heijastuvat toimittajien näkemyksiin sotauutisoinnista.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lähtökohtamme on, että lapsilla on oikeus saada ikätasoista tietoa maailman tapahtumista ja samalla tulla suojelluksi vahingollisilta sisällöiltä. Sotaa lasten uutisten aiheena on tutkittu jonkin verran, mutta tiedolliset näkökulmat lapsille suunnattuun sotauutisointiin ovat jääneet vähälle huomiolle. Tuomme lasten uutisten tutkimukseen episteemisten eli tietoon liittyvien oikeuksien käsitteen, joka kirkastaa uutismedioiden vastuuta lasten oikeuksien toteutumisesta. Analysoimme, miten lasten uutisten toimittajat tasapainottavat lasten oikeutta tietoon ja suojeluun Ukrainan sotaa koskevassa uutisoinnissa. Artikkelimme lisää ymmärrystä siitä, miten toimittajat reflektoivat episteemisten oikeuksien ja sotauutisten välisiä jännitteitä nykyisessä mediaympäristössä.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Lasten uutisten tekijät tasapainottavat lasten oikeutta tietoon ja suojeluun parantamalla sotauutisten ymmärrettävyyttä ja vahvistamalla lasten näkökulmaa sotauutisissa. Haastatellut toimittajat perustelivat sotauutisointia paitsi lasten oikeudella saada tietoa myös käytännön realiteeteilla: lapset kuulevat sodasta jotain kautta joka tapauksessa, joten on tärkeää, että siitä kerrotaan lapsille ymmärrettävällä tavalla. Muuten lapset jäävät hajanaisen ja jopa virheellisen informaation varaan. Näkökulman lähestyttävyyden kannalta olennaista on ottaa lasten kokemusmaailma uutisoinnin lähtökohdaksi ja keskittyä vuorovaikutteisiin uutiselementteihin. Toimittajien mukaan ikätasoisesti kehystetty ja esitetty tieto ei lisää vaan vähentää tuskaa, koska siihen nojaava uutisointi auttaa lapsia tulkitsemaan ympäröivää yhteiskuntaa ja käsittelemään vaikeita tunteita. Lasten oikeus tietoon ja suojeluun eivät siis ole ristiriidassa keskenään.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Toimivan demokratian ja lapset mukaan ottavan julkisen keskustelun takaamiseksi on välttämätöntä, että lapsille tehdään laadukasta uutisjournalismia myös kriisiaikana. Lasten omat uutiset tarjoavat heille mahdollisuuden ottaa selvää vaikeistakin asioista yhdessä aikuisten ja toisten lasten kanssa. Sosiaalinen media ei ole lasten uutisista irrallinen saareke vaan merkittävä vaikkakin ristiriitainen julkaisukanava. Hankala kysymys on, miten taata lasten pääsy uutisten äärelle ja samalla ehkäistä vahingollisten sisältöjen päätymistä heidän saatavilleen. Olennaista tässä on paitsi episteemisten myös digitaalisten oikeuksien turvaaminen: digitaalisen viestintäympäristön tulee olla lapsille sekä osallistava että turvallinen paikka.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Artikkelimme on kiinnostavaa ja hyödyllistä luettavaa paitsi median, viestinnän ja lapsuuden tutkijoille myös toimittajille, lapsille suunnattujen sisältöjen tuottajille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille, joiden lähipiirissä on lapsia tai joita aihepiiri muuten kiinnostaa. Artikkelimme tarjoaa keinoja ymmärtää lasten uutisten merkitystä lasten tiedollisten oikeuksien toteutumisen kannalta ja näiden oikeuksien turvaamiseen liittyviä haasteita. Toivottavasti artikkelimme myös saa lukijan tarkastelemaan lasten median käyttöä ja sitä koskevaa keskustelua moninaisista näkökulmista.
