Sodan konteksti on lähtökohtaisesti sukupuolittunut, ja uutismedian kuvissa korostuu tyypillisesti maskuliinisen taistelijan rooli. Marjut Louhesto tutkii Media & viestinnän artikkelissaan sisällönanalyysin ja visuaalisen diskurssianalyysin keinoin, kuinka ukrainalaissotilaiden sukupuoli ja toimijuus rakentuvat neljän eurooppalaisen, Ukrainaa sotilaallisesti tukevan maan uutismedioiden kuvastossa. Kuvastoissa rambomaiset sotilaat ovat yleisimpiä, mutta niiden rinnalle nousee myös vastakuvia. Naissotilaita esiintyy kuvissa suhteellisen harvakseltaan, pääosin miessotilaiden koulutettavana. Artikkeli Kyborgisotilaat, rambottaret ja tunteikkaat miehet on julkaistu Media & viestinnän numerossa 1/2026.
Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkelini kytkeytyy keskusteluun siitä, miten uutismediakuvasto tuottaa käsityksiä sukupuolesta sodan jo lähtökohtaisesti voimakkaasti sukupuolittuneessa kontekstissa.
Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Tarkastelen artikkelissani, miten uutismediakuvastot rakentavat sukupuolta ja siihen kytkeytyvää toimijuutta ukrainalaissotilaan hahmossa. Analysoin, millaista tämä toimijuus on ja miten vallitsevaa, perinteistä tapaa kuvata miessotilas myös haastetaan. Naissotilaiden valokuvia on aineistossani aika vähän, mutta ne tarjoavat kiinnostavan näkymän sukupuolten dynamiikkaan sodan kontekstissa.
Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Ukrainalaissotilaita kuvataan uutismediassa pääosin hyvin perinteisesti: korostetaan aseteknologiaan verhoutuneita hypermaskuliinisia sotureita tai miessotilaiden välistä veljellistä taistelutoveruutta. Tämän voi nähdä liittyvän yleisesti asevoimiin ja sotaan maskuliinisena kenttänä, sotavalokuvaamisen omiin konventioihin sekä siihen, miten kulttuurisesti olemme tottuneet sotilaan ymmärtämään. Löysin kuitenkin tätä asetelmaa haastaviakin kuvastoja ukrainalaissotilaista: toisinaan heidät kuvataan tunteellisina ja haavoittuvaisina ihmisinä hypermaskuliinisten kyborgisotilaiden sijaan. Naissotilaat puolestaan kuvataan jännitteisesti: heidät näytetään maskuliinista toimijuutta ottavina, mutta usein miessotilaiden opastuksen tarpeessa olevina ja feminiinisiä ulkoisia ominaisuuksia korostamalla.
Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Haluan artikkelillani osoittaa, että vaikka tarkastelemani uutismediakuvastot esittävät sotilaat aika traditionaalisesti, on muutostakin näkyvissä. Ajattelen, että tämä liittyy kahteen seikkaan: ensinnäkin siihen, että eurooppalaisessa, Ukrainan puolelle sodassa asettautuvassa uutismediassa halutaan näyttää ukrainalaissotilaat samaistuttavina ihmisinä kovien ja tunteettomien rambojen sijaan. Toisaalta ajattelen, että muutos liittyy myös laajempaan kulttuuriseen keskusteluun, jossa käsitys maskuliinisuudesta alkaa saada monipuolisempia ja pehmeämpiä sävyjä.
Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Artikkeli kannattaa lukaista ihan jo silloin, jos on joskus pysähtynyt Ukrainassa edelleen käynnissä olevan sodan uutismediakuvastojen äärelle. Mediakuvastot vaikuttavat siihen, mitä sodasta ja sen koskettamista ihmisistä ajattelemme. Toisaalta uutismediakuvastot kertovat väistämättä ja laajemminkin siitä, mikä suhde kyseisillä medioilla on sodan osapuoliin.
Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Teen väitöskirjamonografiaa Venäjän hyökkäyssodan kuvastoista eurooppalaisessa uutismediassa. Olin jo aineiston alustavassa analyysivaiheessa kiinnittänyt huomiota erityisesti tähän uudenlaiseen tapaan kuvata ukrainalaissotilaiden sukupuolta ja toimijuutta. Teema alkoi kiinnostaa syvemminkin ja tiesin, että en kovin syvällisesti sukupuoleen keskity omassa väitöskirjassani. Oli siis oiva paikka tarttua kiinnostavaan tutkimusjuonteeseen näin artikkelin muodossa.
