”Strategisen viestinnän pohjavire on funktionalistinen, mutta se sisältää myös elementtejä uudemmasta strategia- ja viestintäajattelusta – toisin kuin usein väitetään”, kertovat professori Elisa Juholin ja dosentti Henrik Rydenfelt artikkelistaan Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet. Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2020.
Mihin keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme liittyy keskusteluun viestinnän strategisesta roolista erilaisten organisaatioiden johtamisessa ja viestinnässä. Organisaatioiden viestintä käsitetään usein instrumentaalisesti ja yksisuuntaisena oman asian edistämisenä, mihin on liittynyt myös kritiikki viestinnän salatuista tai epäeettisistä motiiveista. Toisaalta aiheemme liittyy viestintäalan muutokseen, jossa organisaatiot suuntaavat resursseja viestintään esimerkiksi mainonnan ja markkinointiviestinnän sijaan, koska ne odottavat viestinnältä vaikuttavuutta. Muutos on vaikuttanut myös viestintäalan ammattien siirtymiseen media-alalta viestintään.
Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Haluamme avata strategisen viestinnän käsitettä kirjallisuuden ja empiirisen aineiston kautta. Käsitystä strategisesta viestinnästä on leimannut funktionalismi ja managerialismi. Tämä on yhä monesti totta. Viime vuosina strateginen viestintä on kuitenkin omaksunut uudempia strategian ja viestinnän teoreettisia ulottuvuuksia. Yksiulotteinen kuva viestinnästä ei enää päde. Vaikka strategisuus omaksutaan kansalaisviestintään, voidaan sillä tavoitella yhteistä hyvää, kuten esimerkiksi kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta. Strategisen viestinnän oikeutus ja eettisyys perustuu siihen, mitä tarkoitusta viestintä palvelee ja millä keinoin viestintää tehdään.
Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Strateginen viestintä on 2000-luvun ’luomus’, joka pyrkii monitieteisyyteen mutta jonka teoriapohja ja metodologia vaatii lisää työtä. Strategisen viestinnän pohjavire on funktionalistinen, mutta se sisältää myös elementtejä uudemmasta strategia- ja viestintäajattelusta – toisin kuin usein väitetään. Käytännön viestintätyön ja johtamisen kannalta strategiseen viestintään esittämämme jaottelu auttaa toivoaksemme organisaatioita ymmärtämään viestinnän strategisuuden ja hyödyntämään sitä eettisesti ja vastuullisesti.
Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Viestintäalan käsitteistö on laaja, ja strateginen viestintä on uusimpien tulokkaiden joukossa. Se on käsitteenä monille joko tuntematon, tai käsitykset siitä ovat varsin yksipuolisia. Kritiikki strategista viestintää kohtaan ei ole kaikilta osin perusteltua. Haluamme avata strategisen viestinnän käsitettä, jotta sitä koskeva tutkimus edistyisi.
Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Monien: viestinnän tutkijoiden ja konsulttien, viestinnän ammattilaisten ja asiantuntijoiden, johtajien, esimiesten, johdon konsulttien, journalistien ja media-alan asiantuntijoiden, poliitikkojen, viranomaisten.
Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Strateginen viestintä on nykymuodossaan määritelty 2000-luvulla, ja siitä on käyty kansainvälistä keskustelua jo pitkään. Suomalaisen tiedeyhteisön piirissä siitä on toistaiseksi vähän keskustelua, jota haluamme artikkelillamme kirvoittaa.
(Lauri Haapanen)
