”Molemmat kanavat korostivat parhaan kuunteluajan ja työmatkalla tapahtuvan kuuntelun merkitystä”, toteaa Heikki Uimonen analysoituaan Radio Suomen ja Radio Novan radiolähetyksiä ja haastateltuaan niiden henkilökuntaa. ”Työmatkan ja työpäivän katkonaista ja tarkkaamatonta kuuntelua palvelivat parhaiten tuttu musiikki, ohjelman toisteisuus, juontajien valitsemien teemojen hidastempoinen kehittäminen sekä kaupallisen radion osalta mainokset.” Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2022.
1. Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelisi liittyy?
Artikkelini liittyy ensisijaisesti julkisrahoitteisen ja kaupallisen radion musiikki- ja puhesisältöihin. Aihetta tarkastellaan taustamusiikin käyttötapojen muutoksen kontekstissa. Sen myötä teema liittyy mediaympäristön sääntelyn purkamiseen, musiikkitarjonnan lisääntymiseen ja radioiden ohjelmasisältöjen tarkentumiseen.
2. Mikä on antisi tähän keskusteluun?
Radioiden musiikkitarjontaa voidaan tarkastella osana taustamusiikkiteollisuutta ja pohtia, kuinka ohjelmasisällöt ja niiden suunnittelu ovat omaksuneet toimintamalleja varhaisista taustamusiikin ajanhallintakäytännöistä. Tayloristinen ajattelu työssä jaksamisesta on korvautunut juontajien arkipuheella, jolla luodaan illuusio yhdessä kuulijoiden kanssa vuorovaikutuksessa rakentuvasta radio-ohjelmasta.
3. Mikä on artikkelisi keskeinen argumentti?
Radiotoiminnan tarkastelu musiikki- tai pikemminkin äänellisenä kulttuurina edesauttaa jokapäiväisen ja jokapaikkaisen kuuntelukokemuksen tarkastelua. Musiikkitarjonta palauttaa menneisyydessä koetut affektit nykypäivään ja siten se on vaivatta yhdistettävissä osaksi radion kuuntelukokemusta.
4.Mitä haluat artikkelillasi sanoa?
Artikkeli toivoakseni lisää ymmärrystä siitä, että musiikkigenret tai ylipäänsä median äänellinen rakentuminen eivät ole absoluutteja vaan aina aika-, paikka- ja kulttuurisidonnaisia.
5. Kenen kannattaa lukea artikkelisi?
Artikkeli kannattaa lukea kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita median musiikkitarjonnasta, puheilmaisusta ja niiden muutoksista. Myös heidän, jotka ovat kiinnostuneita kurkistamaan jokapäiväisen soivan todellisuuden taakse ja ymmärtämään saundintutkimuksen kehyksessä, mitkä tekijät muokkaavat arkisen äänellisen ympäristömme ja jokapaikkaisen musiikinkuuntelumme.
6. Mikä sai sinut tarttumaan tähän aiheeseen?
Suomen Akatemian rahoittama ACMESOCS Auditory Cultures, Mediated Sounds and Constructed Spaces -hanke tutkii laajasti suomalaisen taustamusiikin käyttöä ja sen historiallista muutosta. Hankkeen otsikon mukaisesti kiinnitämme huomiota kuuntelun kulttuureihin, medioituneisiin ääniin ja rakennettuihin tiloihin. Julkisrahoitteisilla ja kaupallisilla radiokanavilla on tässä keskeinen rooli.
(Lauri Haapanen)
