Tulosjulkistusten salaisuudet

Pörssiyhtiöiden tulosjulkistustilaisuudet ovat tarkastelun kohteena Heidi Hirston, Merja Koskelan ja Kaisa Penttisen artikkelissa Tulosjulkistukset tiedosta neuvottelemisen areenoina. “Tarkka sääntely luo muodollisia salaisuuksia, eivätkä johtajat voi vastata kaikkiin kysymyksiin. Epämääräiset vastaukset taas voivat viitata strategisiin tai epämieluisiin salaisuuksiin. Toisaalta yritykset voivat tuoda vuorovaikutuksessa esille ns. epätäydellisyyden salaisuuksia eli keskeneräisiä asioita, joita kirjallisissa raporteissa ei voisi esittää.” Artikkeli on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 1/2021, ja se on osa Tiedon politiikat -teemanumeroa.

1.Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Artikkelimme liittyy sijoituskulttuurin muutokseen. Siinä, missä sijoittaminen oli ennen rajatun ammattilaisjoukon työtä, se on nykyisin yhä useamman ihmisen ulottuvilla. Tästä esimerkkinä on viimevuotinen sijoittaja-aktivismi, jossa piensijoittajat verkon joukkovoimalla osoittivat voivansa vaikuttaa markkinoihin. Sijoittamiseen liittyy kuitenkin edelleen erikoistunutta tietoa ja kielenkäyttöä, joka ei avaudu samalla tavalla kaikille yleisöille. Näissä tilanteissa läpinäkyvyyden käsite ja sitä kautta informaatiosta ja tiedosta neuvotteleminen ovat tärkeitä tekijöitä, joilla markkinoita pidetään tasapainossa.

2. Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Keskitymme suulliseen viestintään tulosjulkistustilaisuuksissa, joissa yhtiöt kertovat tuloksistaan ja tarjoavat yleisölle mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Osoitamme, miten yritysten ja sijoittajien edustajat neuvottelevat tiedosta ja vetävät rajoja julkisen ja salatun informaation välille. Toisin sanoen havainnollistamme tilannetta, jossa läpinäkyvyys kietoutuu yhteen piilottamisen tai salaamisen kanssa. Tässä on kyse mikrotason tiedon politiikasta.

3. Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Tulosjulkistustilaisuuksissa on havaittavissa sekä salaamisen käytäntöjä että läpinäkyvyyden käytäntöjä. Nämä tavallaan ruokkivat toisiaan. Tarkka sääntely luo muodollisia salaisuuksia, eivätkä johtajat voi vastata kaikkiin kysymyksiin. Epämääräiset vastaukset taas voivat viitata strategisiin tai epämieluisiin salaisuuksiin. Toisaalta yritykset voivat tuoda vuorovaikutuksessa esille niin sanottuja epätäydellisyyden salaisuuksia eli keskeneräisiä asioita, joita kirjallisissa raporteissa ei voisi esittää. Kaikenlaiset vastaukset antavat ainesta tulkintoihin ja tiedon muodostukseen.

4. Mitä haluatte artikkelillanne sanoa?
Sijoittajaviestintä ei ole yksisuuntaista sanelua yritykseltä markkinatoimijoille, vaan vuorovaikutusta. Tulosjulkistustilaisuuden spontaanius tarjoaa yrityksille ja osaltaan myös yleisölle mahdollisuuden raottaa ovea yrityksen sisäisiin pohdintoihin, niin sanotulle takanäyttämölle. Kuten muussakin ammatillisessa vuorovaikutuksessa, myös tulosjulkistustilaisuuksissa taitavimmat osallistujat onnistuvat tuomaan esiin uusia näkökulmia. Tulosjulkistustilaisuuksien voikin ajatella edustavan läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden ihanteiden tavoittelemista dialogisella tavalla, vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa.

5. Kenen kannattaa lukea artikkelinne?
Viestinnän ammattilaisten, sidosryhmävastaavien, (talous)toimittajien, piensijoittajien sekä vuorovaikutuksesta ja talousviestinnästä kiinnostuneiden tutkijoiden, muutamia mainitaksemme.

6. Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Talous on keskeinen yhteiskuntaa ohjaava voima, ja sijoittamisen kenttä on parhaillaan suuressa muutoksessa. Kysymys on tärkeistä asioista: läpinäkyvyydestä puhutaan paljon ihanteena ja ratkaisuna kaikkeen, mutta läpinäkyvyydestä ja sen rajoista on syytä käydä myös syvällisempää keskustelua.

(Lauri Haapanen)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.