Metaforat ja affektiivisuus poliittisen kriisin journalismissa

Miten kilpailukykysopimusta merkityksellistettiin journalismissa? kysytään artikkelissa Kilpailukykyloikasta ruutitynnyriin ja vastataan, että sitä “jäsennettiin kolmen metaforamaailman kautta: matkana, draamana ja sotana”. Yksi artikkelin kirjoittajista, tutkija Eliisa Vainikka, kertoo seuraavassa artikkelista, joka on julkaistu Media & viestintä -lehdessä 4/2020.

Mihin laajempaan ilmiöön ja keskusteluun artikkelinne liittyy?
Journalismin tutkimuksen niin kutsuttuun emotionaaliseen käänteeseen, joka pyrkii nostamaan kokemuksellisuuden ja tunteet huomioitavaksi eri näkökulmistaan journalismin tutkimuksessa. Karin Wahl-Jorgensen (2020) onkin todennut, että myös niin sanotusti kovissa uutisgenreissä on havaittavissa emootioiden vaikutus.

Mikä on antinne tähän keskusteluun?
Haluamme nostaa esiin journalismin kielenkäyttöä tutkimuskohteena ja samalla myös huomioida sekä kielenkäytön että journalismin käytäntöjen affektiiviset ulottuvuudet. Tarkemmin sanottuna osoitamme, miten metaforat toimivat journalismin kielessä narratiivisen tason lisäksi myös affektiivisella tasolla. Mielestämme tässä on jotain uutta annettavaa viime aikojen journalismin tutkimukselle!

Mikä on artikkelinne keskeinen argumentti?
Keskeinen argumenttimme on se, että journalismin metaforat toimivat tiedollisen ja narratiivisen tason lisäksi myös affektiivisella tasolla.

Mitä haluat/te artikkelillanne sanoa?
Havaitsimme tutkimusta tehtäessä, että sisäisesti koherenttien metaforajärjestelmien – metaforamaailmojen – lisäksi politiikan journalismissa käytetään metaforia myös hyvin epäkoherenteilla ja ristiriitaisilla tavoilla. Tällaisia metaforien pinoutumia nimitimme metaforamyrskyiksi, jotka voidaan ymmärtää yhdeksi journalismin affektiivisuutta tuottavaksi konventioksi.

Haluamme artikkelissa näyttää, miten metaforat kytkeytyvät myös journalismin yleisösuhteeseen. Metaforilla on keskeinen rooli siinä, miten journalismin kielessä kurotetaan kohti lukijoita, luodaan affektiivisia tiloja sekä ohjaillaan lukijaa ymmärtämään ja suhtautumaan käsiteltyyn aiheeseen. Esimerkiksi poliittisen kriisin kuvaaminen tappeluna tai sotaisasti ”ruutitynnyrinä, joka voi räjähtää”, tuottaa erilaisia potentiaalisia ja kuviteltavissa olevia asemia kansalaisille ja lukijoille kuin esimerkiksi politiikan kuvaaminen ”suurena näytelmänä”, jota kansalaiset voivat seurata sivusta ilman omaa vaikutusvaltaa.

Mikä sai teidät tarttumaan tähän aiheeseen?
Kunnianhimoisena tavoitteenamme Flows of Power -hankkeessa on tutkia journalistisen median toimijuutta informaation, julkisen mielipiteen ja vallan virroissa. Valitsimme pilottitutkimuksemme aiheeksi Sipilän hallituksen kilpailukykysopimusta käsittelevän uutis- ja mielipidejournalismin, koska kilpailukykysopimusta koskeva kriisi oli erittäin mielenkiintoinen ja selkeärajainen politiikan ajanjakso, joka sai runsaasti tilaa mediassa. Kilpailukykysopimus-keississä pääsivät myös esiin niin hallituksen kuin ammattiyhdistyksenkin toimijat sekä heidän toimiaan ja ratkaisujaan kommentoivat median äänet. Poliittinen kriisi oli merkityksellinen myös tavallisille kansalaisille.

(Lauri Haapanen)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.